VETURI
Aluehankkeet
Kanta- ja
Päijät-Häme
Lappi
Pirkanmaa
Pohjois-Savo
Uusimaa
Kanta- ja Päijät-Hämeen
VETURI-hanke
TOIMINTA 2002-2003
Tavoitteet
- Vammaisten tulkkipalvelun järjestämisen, tuottamisen ja käytön
aktivoiminen:
- Tietoisuus palvelusta, käytön tarpeista, menetelmistä,
- Palvelun tuottajien kokoaminen, työnkuvat, ammatillinen
koulutus,
- Ylikunnallinen koordinointi, poikkiammatillinen verkosto,
- Palvelun saatavuuden ja laadunvarmistuksen
kehittäminen.
Keinot
Tiedottaminen ( viittomakieli, AAC- menetelmät,
palvelut)
- Tiedotteita, tilaisuuksia: asiakkaat, perheet/omaiset,
terveys-, asumis-, hoiva- ja koulutus- ja kuntoutuspalvelut,
julkiset palvelut,
- Koulutuksia ja projekteja: tulkkipalvelu, kommunikoinnin
apuvälineet,
- Artikkeleita, tekstejä sivustoon
www.papunet.net.
Verkostot
- Viittomakielentulkit Lahden ja Hämeenlinnan tulkkikeskuksissa
(työelämäselvitys, tulkkiosuuskunnat),
- Puhevammaisten tulkkipalvelun verkosto Hämeen Kahvakeskukseen
(www.avainsaatio.fi,
www.paajarvenky.fi),
- Työryhmä 'Viittiksiä' (tukiviittomamateriaalin kokoaminen)
2003-2005.
Koulutus
- Puhevammaisten tulkkipalvelun erikoisammattitutkintoon
valmistavan koulutuksen suunnittelu (Lahden Sosiaalialan
oppilaitokseen syks. 2004).
Toiminta-alue ja edustuksellisuus
- 2 maakuntaa, 28 kuntaa
- Edustus 3 suuren kunnan sosiaalitoimi/perusturva,
järjestökenttä, puheterapia, kuntoutusohjaus, tulkkipalvelutyö,
koulutus, tutkimus. Täydentämistarve: asiakasedustus, pienet
kunnat, erikois- ja perussairaanhoito,
- Yhteydet Etelä-Suomen lääninhallitus, Päijät-Hämeen ja
Itä-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus, Stakes, ITSE
-hanke.
Jatko 2004 =>
Ryhmä kokoontuu 2-3 x/vuosi, kokoonkutsuja Päijät-Hämeen ja
Itä-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus. Ryhmä seuraa Hämeen
Kahvakeskuksen tuottamaa puhevammaisten tulkkipalvelun
käynnistymistä ja tukee alan koulutusten järjestämistä.
Tukiviittomien materiaalityöryhmä jatkaa työtään. Viittomakielen
tulkkien verkostoituminen jatkuu, organisaatiomalleja kehitetään.
Tulkkipalvelun saatavuutta ja laadunvarmistusta kehitetään.
TULKKIPALVELUN ALUEMALLI (KANTA- JA PÄIJÄT-HÄME)
Viittomakielisten ja kuulovammaisten tulkkipalvelu
Kanta- ja Päijät-Hämeessä viittomakielisten ja kuulovammaisten
tulkkipalveluita tuotetaan ja organisoidaan kunnallisten
tulkkikeskusten kautta. Tulkkikeskukset sijaitsevat Lahdessa ja
Hämeenlinnassa. Tulkkeina voivat toimia tulkkitoiminnan
yhteistyöryhmän ylläpitämässä tulkkikoulutusrekisterissä olevat
tulkit, jotka ovat sitoutuneita noudattamaan viittomakielentulkkien
ammattisäännöstön eettisiä ohjeita.
Tulkkikeskusten palveluun kuuluu:
tulkkaus, tulkkivälitys, viittomakielenopettajien ja tukiviittomien
opettajien välitys, tulkkipalvelusta tiedottaminen ja tulkinkäytön
opastus.
Tulkkikeskusten yhteystiedot:
Hämeenlinnan tulkkikeskus
Arvi Kariston katu 2 A
13100 Hämeenlinna
p. 03-6212 301
tp. 03-6212 907
gsm 040-7229 184
hml.tulkkikeskus (at) hml.htk.fi (korvaa (at) @-merkillä)
kuvapuh. Ip 193.185.88.31
Lahden tulkkikeskus
Aleksanterinkatu 18 A 5 krs.
PL 116
15140 Lahti
p. 03-8103 295
tp. 03-78344 026
gsm 050-5391 618
tulkkikeskus.sotevi (at) lahti.fi (korvaa (at) @-merkillä)
Puhevammaisten tulkkipalvelu
Palvelua tuottaa Avain-säätiön Hämeen Kahvakeskus yhteistyössä
kuntien kanssa. Keskus sijaitsee Pääjärven kuntayhtymän
kuntoutuskeskuksessa Lammilla. Palvelu toteutetaan asiakkaan
toimintaympäristöissä. Keskuksen puheterapeutit ja
tulkkipalvelutyöntekijät muodostavat verkoston, jossa seurataan ja
kehitetään tulkkipalvelun menetelmiä. Tiedotus ja palvelun
tuottajien välitys verkoston resurssien ja osaamisalueiden
perusteella ovat maksuttomia.
Tulkkipalveluun kuuluu asiakkaan tulkkaus, tulkinta, kommunikaation
avustaminen ja tukeminen sekä tarvittaessa kommunikointivälineiden
valmistelu palvelutilanteeseen. Tehtävät kuvataan sopimuksessa.
Palvelu tukeutuu keskuksen moniammatilliseen ohjaukseen.
Tarvittaessa keskus tarjoaa asiantuntemusta myös asiakkaan
kommunikoinnin yhteisölliseen kehittämiseen ja tulkkipalvelutarpeen
arviointiin.
Hämeen Kahvakeskuksen yhteystiedot
puh. Pääjärven ky:n vaihde 03-63011
käyntiosoite Pääjärven kuntayhtymä, kuntoutuskeskus
16980 Lammi
tulkkipalvelutyöntekijä
Minna Helén
puh. 050- 468 63 56
minna.helen (at) paajarvenky.fi (korvaa (at) @-merkillä)
puheterapeutti
Tuula Pulli
puh. 050-595 33 82
tuula.pulli (at) paajarvenky.fi (korvaa (at) @-merkillä)
sivun alkuun
KOMMUNIKAATIOKESKUKSEN TOIMINNAN VAKIINNUTTAMINEN JA
ETÄTULKKAUS LAPISSA (KOTA2-HANKE)
LÄHTÖKOHTA HANKKEELLE
Kolpeneen palvelukeskuksen
kuntayhtymä(kaikki Lapin läänin 21 kuntaa) sai
sosiaalialan kehittämishankkeen mukaisen valtionavustuksen
ajanjaksolle 1.6.2005 -31.12.2006 tavoitteena vakiinnuttaa
puhevammaisten kommunikaatiopalvelujen keskus ja ottaa käyttöön
mahdollisimman kattavasti etätulkkaukseen vaadittavaa teknologiaa.
Lapin läänissä on kaksi virallista viittomakielen tulkkia ja heidän
työtaakkansa tuhansine ajokilometreineen ei ole tämän päivän
tietoteknologian aikakautena järkevää. Puhevammaisten palvelut ovat
vielä alkutekijöissään, mutta myös heidän osaltaan
tietoteknologiset puitteet tuovat uusia mahdollisuuksia mm.
etäkonsultaation muodossa, sillä myös kommunikaation
asiantuntijoita on vähän. KOTA1-hanke on jo verkostoitunut kaikkien
valtakunnallisten etätulkkaushankkeiden ja -kokeilujen kanssa
(Papunet,
Honkalampi-säätiö,
Pirkanmaan tulkkipalvelujen kehittämishanke),
joten realistinen tiedonvaihto on helppoa.
Hankkeen lähtökohta on vuosina 2003-2005 toimineen
KOTA1-projektin kokeilut, hankittu tietotaito ja verkosto. Uudella
hankkeella on tarkoitus hyödyntää edellisen pilottihankkeen
kehittelemiä toimintamalleja ja hioa hyviä rutiineja Lapin laajan
ja harvaanasutun alueen toimintatavoiksi.
HANKKEEN TAVOITTEET
- Kuulo- ja puhevammaisten tulkkipalvelujen saatavuuden
parantuminen Lapin läänissä ja etätulkkauksen myötä myös
tarvittaessa muualla Suomessa
- Hyvien tuotteiden ja palvelujen hiominen hyviksi
rutiineiksi
- Kustannustehokkuuden lisääminen palveluihin
- Oman "Lapin mallin" vakiintuminen: haasteina pitkät
matkat, kunta- ja sektorirajojen ylittäminen, arkipäivän
asiantuntijuuden tiedostaminen, jakaminen ja
kehittäminen
MITEN TAVOITTEISIIN EDETÄÄN
- Opastetaan kuntia, järjestöjä ja oppilaitoksia hankkimaan
etätulkkauslaitteisto (kannettava tietokone, web-kamera
tarvittavine ohjelmineen ja ADSL-yhteys) ja järjestetään tarvittava
koulutus paikan päällä sen käyttöön
- Tehdään aktiivista tiedottamista ja yhteistyötä kuntien
sosiaalitoimien ja ATK-tukihenkilöiden, sosiaalialan
osaamiskeskuksen ja kuulo- ja puhevammaisten järjestöjen
kanssa
- Tuetaan KOTA1-hankkeen aikana koottua kuntien
kommunikaation yhdyshenkilöverkostoa mm. koulutuksilla ja
työpajoilla; luodaan myös puhevammaisten tulkkipalvelun
hankintamalli
Linkki hankekuvaukseen Sosiaaliportin sivustolla
Lisätietoja:
Kuntoutuspäällikkö Eija Niemelä
Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä
Mylläritie 35, 96400 Rovaniemi
eija.niemela (at) lshp.fi (korvaa (at) @-merkillä)
p. 016-337 41
sivun alkuun
Pirkanmaa koostuu 33 kunnasta ja kuudesta seutukunnasta.
Väestöpohja on 450 000 asukasta. Tulkkipalvelupäätöksiä v.2002
lopussa oli yhteensä 316, joista 31 oli vaikeasti
kuulonäkövammaisten ja 39 vaikeasti puhevammaisten
tulkkipalvelupäätöksiä. Eniten päätöksiä oli Tampereen kaupungissa
(200) ja Tampereen seutukunnan alueella. Lukumäärä on vuosittain
noussut hieman. Varsinkin vaikeasti puhevammaisten
tulkkipalveluiden hakemusmäärät ovat lisääntyneet kunnissa.
Pirkanmaan Veturi on toiminut syksystä 2001 alkaen ja
verkostoitunut lähes kaikkien kuntien kanssa.
Veturi-asiantuntijatyöryhmä on koostunut kuntien,
asiakasjärjestöjen ja tulkkipalveluntuottajien edustajista sekä
Länsi-Suomen Lääninhallituksen ja Pirkanmaan-, Kanta-Hämeen- ja
Satakunnan Sosiaalialan Osaamiskeskus Pikassos Oy:n edustajista.
Työryhmän tavoitteena oli kartoittaa ja tehdä kehittämissuunnitelma
Pirkanmaan tulkkipalveluille sekä tiivistää eri
tulkkipalveluosapuolten yhteistyötä. Veturin aikana on tiedotettu
eri tavoin tulkkipalveluista ja saatu vuoropuhelu ja
verkostoituminen hyvään alkuun tavoitteiden mukaisesti. Sosiaali-
ja terveysministeriön seudullisilla kehittämisrahoituksella saatiin
Veturi-projekti käyntiin 2.12.2002 alkaen ja päättyen vuoden 2003
loppuun. Hanke toteutettiin Länsi-Suomen lääninhallituksen
Tampereen alueellisessa palveluyksikössä. Projektin tulokset on
koottu raporttiin, joka julkaistiin marraskuussa 2003. Raportti on
luettavissa verkkoversiona:
Pirkanmaan VETURI-raportti. Projektissa nousi esiin monia
näkökulmia tulkkipalvelusta sekä muutostarpeita tulkkipalveluiden
kehittämiseksi.
Pirkanmaan tulkkipalveluiden kehittämishanke
1.3.2005-31.12.2006
Veturi-raportti on toiminut esiselvityksenä Veturin
jatkohankkeelle. Vuonna 2004 Tampereen sosiaali- ja terveystoimi
päätti valmistella rahoitushakemuksen Länsi-Suomen
lääninhallituksen kautta haettaviin Sosiaalialan
kehittämishankkeiden valtionavustusrahoituksista. Hankkeeseen lähti
mukaan yhteensä 14 Pirkanmaan kuntaa: Tampere, Hämeenkyrö,
Juupajoki, Kangasala, Kuru, Lempäälä , Nokia, Pirkkala, Ruovesi,
Toijala, Valkeakoski, Vammala, Vesilahti ja Ylöjärvi. Rahoitus
saatiin 1.3.2005 alkaen ja projektiin on palkattu hankepäällikkö
Anni Lausvaara sekä puheterapeutti Sari Numminen (8.8.2005
alkaen).
Pirkanmaan tulkkipalveluiden kehittämishankkeen tavoitteet
ovat:
1. Kuulo- ja puhevammaisten tulkkipalveluiden saatavuuden
paraneminen
2. Palvelun laadun kehittäminen
3. Kustannustehokkuuden lisääminen palvelujen tuottamisessa.
4. Tulkkipalveluiden erityisosaamisen turvaaminen Pirkanmaalla
Miten tavoitteisiin edetään:
1. Kehitetään ja otetaan käyttöön selainpohjainen
välitysjärjestelmä
2. Kilpailutetaan palveluntuottajat ja integroidaan heidät
välitysjärjestelmän piiriin
3. Sovitaan kuntien kesken yhteisistä laatukriteereistä ja luodaan
palautejärjestelmä
4. Luodaan puhevammaisten tulkkipalveluun toimintamalli ja
tulkkirekisteri sekä tuetaan puhevammaisten tulkkien koulutuksen
järjestämistä.
hankkeen www-sivut
Lisätiedot projektista:
Hankepäällikkö Anni Lausvaara (1.3.2005-31.12.2006)
Sähköposti: anni.lausvaara (at) tt.tampere.fi (korvaa (at)
@-merkillä)
Puh. 040-7672118
Projektin puheterapeutti Sari Numminen (8.8.2005
-30.6.2006)
Sähköposti: sari.numminen (at) tt.tampere.fi (korvaa (at)
@-merkillä)
Pirkanmaan Veturin jatkotoiminta
Pirkanmaan Veturi toimii edelleen Pikassos Oy.n kokoon kutsumana
asiantuntijaryhmänä. Vuoden 2004 syksyllä Pirkanmaan Veturiin
perustettiin oma asiantuntijatyöryhmä Puhevammaisten tulkkipalvelun
verkostoitumiseksi. Työryhmään kuuluvat tulkkipalvelun käyttäjä,
tulkki, edustajat kuudesta järjestöstä, jossa on puhevammaisia
asiakkaita sekä työntekijöitä neljästä eri kokoisesta kunnasta ja
lisäksi erikoisasiantuntijajäsenet Tikoteekistä, Pikassos Oy:stä
sekä Tampereen aikuiskoulutuskeskuksesta. Työryhmän tarkoituksena
on vaikuttaa erityisesti koulutettujen puhetulkkien saamiseen,
tiedon levittämiseen sekä asiantuntijuuden verkostoitumiseen
puhevammaisten tulkkipalveluasioissa Pirkanmaalla. Molemmat
asiantuntijatyöryhmät toimivat tiiviissä yhteistyössä
Tulkkipalvelujen kehittämishankkeen kanssa olemalla mukana hankkeen
ohjausryhmän asiantuntijajäseninä.
Vaikeasti puhevammaisten tulkkipalvelun Tampereen
järjestämismalli
Lisätietoja:
Pirkanmaan Veturiasiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja ja
Veturi-yhdyshenkilö
Sosiaalityöntekijä, Leena Köykkä
Puh: 03-31477588, 0500-810 851
leena.koykka (at) tt.tampere.fi (korvaa (at) @-merkillä)
Puhevammaisten Veturiasiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja
Sosiaalityöntekijä Milja Syrjänen
Puh: 03-31477656
milja.syrjanen (at) tt.tampere.fi (korvaa (at) @-merkillä)
sivun alkuun
Tavoitteet
Tavoitteena on ollut kartoittaa Pohjois-Savon puhe- ja
kuulovammaisten tulkkipalvelutilannetta eri tahojen näkökulmasta
(tulkkipalveluiden tuottajat ja järjestäjät, kuntoutushenkilöstö
sekä tulkin käyttäjät) sekä saada aikaan sellaisia toimenpiteitä,
joilla yritetään parantaa myös taajamien ulkopuolella asuvien,
subjektiivisen oikeuden tulkkipalvelun käyttöön omaavien
mahdollisuutta todelliseen tulkkipalveluiden käyttöön.
Toiminnan painopistealueet
Veturiryhmä on kokoontunut keskenään keskustelemaan ja
suunnittelemaan potentiaalisia tiedon hankinnan keinoja. Syksyn
2002 ja kevään 2003 aikana järjestettiin seuraavat tilaisuudet,
jotka noudattivat samaa kaavaa: puheenjohtaja esitteli Aulikki
Rautavaaran pp-esityksen pohjalta Veturi-toimintaa ja kertoi, mitä
Kuopion Veturi on asettanut tavoitteekseen ja sen jälkeen
paneuduttiin kutsuttujen henkilöiden kuulemiseen ja keskusteluun
heidän kanssaan. Koolle kutsuttiin seuraavat ryhmät:
puhe- ja kuulovammaisalan kuntoutus työntekijät kutsuttiin
lääninhallituksen tiloihin kertoilemaan omaa näkemystään
tulkkipalveluiden toimivuudesta omien asiakasryhmiensä kohdalla
tulkin käyttäjäryhmien edustajat (kuurot, kuurosokeat,
kuuroutuneet, puhevammaiset) kutsuttiin lääninhallituksen tiloihin
kertoilemaan omia kokemuksiaan ja vastailemaan veturilaisten
kysymyksiin kaikkien 25 Pohjois-Savon kuntien sosiaalijohtajat ja
tulkkipalveluasioita käsittelevät sosiaalityöntekijät kutsuttiin
tapaamiseen, jossa olisi ollut tarkoitus kenties edesauttaa
lähikuntien verkostoitumista - paikalle tuli vain 4 kunnan
edustajat (joista 2 on jo Veturin jäseniä)
Tapaamiset huipentuivat suureen tulkkipalveluseminaariin
huhtikuussa 2003, jossa kaikki tulkkipalveluiden osapuolet
(järjestäjät, tuottajat, käyttäjät ja kouluttajat) tapasivat.
Pääpuhujana oli Aulikki Rautavaara. Tilaisuus herätti paikallisesti
mediassa huomiota (Savon Sanomissa artikkeli, Paikallistelevisiossa
haastattelu, Radio Savon haastattelu), STT:n kautta tieto
kaikkialle mm. Viittomakielisiin uutisiin.
Syksyn 2003 tavoitteena on
kartoittaa vielä tarkemmin eri tulkkipalveluiden käyttäjäryhmien
tilannetta tulkkipalveluiden kehittämiseksi. Tätä varten
Veturi-ryhmä vieraili Kuopion Kuurojen yhdistyksen kerhoillassa:
ainoa asia, joka nousi kehittämistarpeena esille, on päivystyksen
järjestäminen arki-iltoina ja viikonloppuina. Kuurojen yhdistyksen
edustaja esitti, että tässä tarkoituksessa voitaisiin saada
yhteistyötä Humanistisen ammattikorkeakoulun viittomakielentulkin
koulutusohjelmana kanssa eli että jo tulkkirekisterissä olevat
tulkkiopiskelijoita voisivat olla päivystyksen järjestämisessä
apuna. Asiaa tutkitaan parhaillaan; mahdollisesti toiminta
voitaisiin liittää Humakin ja Pohjois-Savon yhteisen
tulkkikeskuslaboratorion tehtäviin.
Kuurosokeiden ja kuuroutuneiden kerhojen vetäjille on lähetetty
kysely, miten näiden asiakasryhmien palveluita voitaisiin kehittää.
Satu Rautiaisen kokemukset ja keskustelut puhevammaisten tilanteen
osalta.
lähteä Pohjois-Savon kuntiin tiedottamaan tulkkipalveluista
(tulkkikeskusten työntekijät, kuntoutustyöntekijät, viittomakielen
tulkkiopiskelijat) - suunnitelmia tehdään parhaillaan, toiminta
käynnistyy joulun jälkeen luoda Pohjois-Savon alueelle esim.
hankintarinki periaatteella tulkkipalveluita
tuottava/järjestävä/kehittävä organisaatio - hankkeen
mahdollisuuksia tunnustelevat parhaillaan Kuopion
vammaispalvelupäällikkö ja Humakin viittomakielentulkkien
työelämäprojektin päällikkö - toimintavaiheeseen päästään vuoden
vaihteen jälkeen Kuopion Veturi on päättänyt jatkaa toimintaansa
myös vuonna 2004 ja luultavimmin siitä eteenpäinkin
Alueverkostossa mukana olevat tahot
Veturiverkossa on mukana jäsenten kautta molemmat alueella
toimivat tulkkikeskukset, kaksi kuntaa (Kuopio ja Siilinjärvi),
sekä puhe- että kuulovammaisten tulkkikoulutus ja tutkimus (Kuopion
yliopisto, Humak). Itä-, Keski- ja Pohjois- Suomen tulkkikeskukset
muodostavat nk. KATU-ryhmän, jotka kokoontuvat säännöllisesti -
usein myös esimiehet ovat mukana suunnittelemassa toimintaa.
Itä-Suomen Veturiryhmät (Joensuu, Mikkeli, Kuopio) ovat
kokoontuneet jo kaksi kertaa, seuraava tapaaminen on sovittu
Mikkeliin ensi vuoden puolelle.
Toiminta-alue
Toiminta-alue on Pohjois-Savo, mutta Humakin työelämäprojektin
kautta on oltu kosketuksessa myös koko ajan koko maan
tilanteeseen.
Uusia lupaavia yhteistyö- ja toimintamalleja
Toimintakäytännöt: seminaarit - eri kohderyhmien mutta myös koko
tulkkipalveluryhmän
Veturi-ryhmän vierailut yhdistyksissä, kunnissa yhteisiä
koulutustilaisuuksia
Työnjaot: Veturi-ryhmä toimii kokonaisuutena (suunnittelee ja
ideoi), mutta käytännön työvaiheet jaetaan esim. kuntiin
tiedottamisen suunnittelu on tulkkikeskusten edustajien vastuulla
(mukaan otetaan siis myös kuntoutustyöntekijöitä, yhdistysaktiiveja
ja tulkkiopiskelijoita)
Hankerinki - yhdessä kehitelty, mutta vastuu siirretty kunnan
edustajalle, joka yhdessä Humakin edustajan kanssa tekee
tunnusteluja
Yhteistyömallit: Yhteistyö Joensuun ja Mikkelin Veturien
kanssa
Hallinnolliset rakenteet: Jokainen veturilainen toimii
jatkossakin tulkkipalveluiden kehittäjänä omaan työhönsä kuuluvana,
toivottavasti hankerinki saadaan aikaiseksi, joten maakunnallisia
rakenteita päästään synnyttämään.
Lisätietoja:
Pirkko Mikkonen puheenjohtaja, Humanistinen ammattikorkeakoulu,
koulutusohjelmajohtaja, Kansanopistotie 32, 70820 Kuopio
pirkko.mikkonen (at) humak.edu (korvaa (at) @-merkillä)
050-4119 562
Marita Uusitalo sihteeri, Itä-Suomen läänihallitus,
sosiaalitarkastaja, marita.uusitalo (at) islh.intermin.fi (korvaa
(at) @-merkillä)
sivun alkuun
Hankkeen tavoitteena on puhevammaisten ja kuulovammaisten
tulkkipalvelujen parantaminen entisen Uudenmaan läänin alueella.
Toiminnan painopistealueet
Tulkkien saatavuuden parantaminen ja tulkkien työoikeudellisen
aseman selkeyttäminen -tulkeilla työsuhde palvelun tuottajaan tai
toimiminen itsenäisenä yrittäjänä Seudullisen yhteistyön
kehittäminen keinona Uudenmaan hankintapiirin perustaminen
Kartoitus puhevammaisten tulkkipalvelujen piirissä olevien
asiakkaiden määristä Uudellamaalla
Alueverkostossa mukana olevat tahot
Verkostossa on viisi kuntaa, seitsemän asiakasjärjestöä,
tulkkien järjestö ja kaksi palvelun tuottajaa.
Aluehankkeen
verkkosivut.
Lisätietoja:
Roisko Eija, puheenjohtaja
Kehitysvammaliitto ry/Tikoteekki
Johtaja
eija.roisko (at) famr.fi (korvaa (at) @-merkillä)
(09) 3480 9373
Viljatie 4 B, 00700 Helsinki
Lappi Päivi, sihteeri
Kuurojen Liitto ry
Viittomakielikeskuksen johtaja
paivi.lappi (at) kl-deaf.fi (korvaa (at) @-merkillä)
(09) 5803 450, 0400 871487
PL 57, 00401 Helsinki
sivun
alkuun |