Työttömien terveydenhuolto

25.8.2008 Vappu Karjalainen

Työttömien terveyspalvelu on totta

Työttömien terveyshankkeen väliraportti 2 (elokuu 2008) on mukavaa luettavaa. Työttömien terveystarkastustoiminta ja siihen liittyvän muun terveyspalvelun kehittely on totta ja arkea jo ainakin 17 paikkakunnalla.

Lisäksi työvoiman palvelukeskuksia ja valtionosuusmäärärahan käyttöä koskevat tutkimustulokset osoittavat, että hyvää kehitystä on meneillään myös monella muulla paikkakunnalla. Miten monia vuosia onkaan saanut lukea yhä perusteellisempia raportteja siitä, miten väestöryhmien väliset terveyserot yhä kasvavat ja työttömien huono-osaisuus lisääntyy. Uskottavaa ulospääsyn aukkoa ei ole ollut näköpiirissä. Olen itsekin usein ihmeissäni miettinyt, eikö tässä kukaan voi tehdä mitään - muuta kuin raportoida huolestuttavasta kehityksestä. Nyt on hyvä avaus tehty, työttömien terveysasia on saatu politiikan agendalle ja työttömien terveyspalvelu on valtakunnallinen kehittämisasia. Mittakaavaltaan pienehkö mutta merkitykseltään sitäkin periaatteellisempi asia on liikahtanut kunnolla käyntiin.

Tutkiessamme Stakesissa työvoiman palvelukeskusten toimintaa huomasimme, miten keskeinen tekijä terveydentila on vaikean työttömyyden tilanteessa. Kaiken ikäisillä, ja usein myös nuorilla, terveydelliset pulmat ovat osa sitä prosessia joka helposti johtaa työelämästä poispäin. Epävakaa terveys voi olla sekä pitkäaikaisen työttömyyden syy että seuraus. Hoitamattomat sairaudet voivat tulla suurimmaksi esteeksi työhön paluulle. Terveystarkastusten ja -palvelujen olisi tärkeää kulkea hyvin lähellä työttömyyttä - mieluiten aivan työttömyyden alkuvaiheista alkaen.

Terveystarkastus on se mistä pitkäaikaistyöttömän työhön kuntoutumisessa lähdetään yleensä liikkeelle. Terveystarkastus on eräänlaista peruspalvelua työterveyshuollon ulkopuolella olevalle henkilölle. Kun työttömän työnhakijan terveydelliset pulmat hoidetaan eivätkä ne ole esteenä työhön palaamiselle, päästään prosessissa eteenpäin: koulutukseen, työhön tai työllisyyspoliittisiin toimenpiteisiin. Terveydenhuollon valmiudet terveystarkastusten tekemiseen ovat työttömien terveyshankkeen myötä ratkaisevasti kohentuneet, joskin alueellisesti tasa-arvoisen palvelun saantiin on vielä matkaa.

Terveystarkastus sinällään on jo paljon mutta harvoin riittävä toimenpide työhön kuntoutumisessa. Paikallisten terveyshankkeiden kuvauksista voi huomata, että hoidollisiin ja ennalta ehkäiseviin jatkotoimenpiteisiin on varauduttu hyvin. Suurimmat haasteet ovat lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen suunnalla sekä terveyspalvelun kytkemisellä yksilön työllistymisprosessiin ja työelämäyhteyksiin. Terveydenhuollon työntekijöiden on hakeuduttava asiakkaan kanssa muiden sektoreiden ja toimijoiden yhteyteen: työllistymisprosessin jatkovalmisteluihin työhallinnon, sosiaalityön, Kelan, kouluttajien jne. kanssa. Vaikeasti työllistyvän asiakkaan tilanne ei yleensä hoidu yhden sektorin sisällä.

Työttömien terveyspalvelussa työskentelevät terveydenhoitajat, lääkärit ja muut terveydenhuollon asiantuntijat eivät suinkaan ole eka kertaa yhteistyökuvioita rakentamassa. Työhön kuntoutumisen prosessit tiedetään ja yhteistyökumppanit tunnetaan. Kyse onkin enemmän siitä, miten merkittäväksi asiaksi aikaa vievä verkostotyöskentely arvioidaan, priorisoidaanko sektorirajat ylittävää yhteistyötä. Toivon mukaan voimavaroja riittää tähänkin puoleen. Ellei, niin suunnistuskielellä ilmaistuna eka rastien nopean löytymisen jälkeen reitti hämärtyy. Optimismiin on kuitenkin varaa, onhan Suomi hyvä ja kokenut suunnistusmaa myös palvelujärjestelmän maastoissa.

Kirjoittaja: Vappu Karjalainen, erikoistutkija, THL

Kuvassa Vappu Karjalainen
Kuva: THL