|
Mihin työttömien terveyspalvelut ovat menossa?
Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuoltohanke (PTT -hanke) on nyt
loppusuoralla ja hanke päättyy tämän vuoden lopussa. Osahankkeissa
on kehitetty paikallisesti toimivia ja tarpeenmukaisia
terveydenhuollon palveluja ns. hyviä käytäntöjä. Tavoitteena on
ollut saada työttömille hyvät terveydenhuollon ehkäisevät palvelut,
jotka vastaavat tarpeeseen terveyden ja työkyvyn tukemisessa sekä
sairauksien hoidossa ja kuntoutukseen ohjaamisessa. Nyt on aika
juurruttaa ja levittää kehitettyjä toimintakäytäntöjä ja
kokemuksia.
Yleisesti tiedetään, että on erittäin haasteellista edistää
hyvien käytäntöjen hyödyntämistä laaja-alaisesti. Tulosten ja
kokemusten levittämisessä viestintä on tärkeässä roolissa. Mutta
tarvitaan myös muuta toimintaa: yhteistyön lisäämistä ja
verkottumista. Juurruttamisessa ja jalkauttamisessa tarvitaan
aktiivisia toimia: kunnan päätöksiä ja resurssointia, jotta
asioista tulee todellista arkea ja palveluja asiakkaille. Vaikka
hanke loppuu, jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen
kehittämisohjelma KASTE voi olla yhtenä rahoittajatahona työttömien
terveyspalveluiden kehittämisessä.
Vuonna 2007 hankkeen suunnitteluvaiheessa keskusteltiin laajasti
hyvien käytäntöjen kehittämisestä; mikä on kullekin kunnalle hyvä
toimintakäytäntö, kuka sen arvioi ja mikä on niiden vaikuttavuus
jne. Kuntien olosuhteet vaihtelevat suuresti, esimerkiksi koko.
Toimintaympäristöt ovat myös erilaisia, sillä joissakin kunnassa on
tehty määrätietoisesti kehittämistyöstä ja kehittäminen on
tuottanut toimivia ratkaisuja ja aimo annoksen kokemuksia, mutta
jatkokehittämistä tarvitaan. Tässä on toimintamallien levittämisen
yksi suuri haaste; se mikä toimii Helsingissä, ei välttämättä toimi
Harjavallassa. Palveluiden sisällöistä sen sijaan voidaan jakaa
tietoa ja se on hyödynnettävissä laajalti.
Viime aikoina työttömien terveydenhuollon kehittäminen ja hyvien
käytäntöjen levittäminen on ollut monen tärkeän ryhmän agendalla
kuten SATA -komiteassa ja Työelämäryhmässä ns. Ahtelan työryhmä.
Terveydenhuoltolaissa, joka on tarkoitus viedä eduskuntakäsittelyyn
huhtikuun aikana, on huomioitu työterveyshuollon palvelujen
ulkopuolelle jäävät työttömät, joilla ei ole ehkäiseviä palveluita
kuten työterveyshuoltoon kuuluvilla. Uudistukset mahdollistavat
toimenpiteiden kohdentamisen terveystarpeiden mukaisesti.
Työttömien terveyspalvelujen järjestäminen on inhimillisesti ja
yhteiskunnallisesti tärkeä asia.
SATA -komitean raportissa nähdään työttömien työkyvyn
edistäminen oleellisena kehittämisalueena. Ehdotuksissa todetaan,
että jatkossa tulee hyödyntää PTT -hankkeen tuloksia ja
kokemuksia.
Ahtelan työryhmä on pitänyt tärkeänä työttömien työkyvyn ja
terveyden edistämistä, ja ehdottanut työryhmän perustamista Työ- ja
elinkeinoministeriön toimesta. TEM on käynnistämässä työryhmää,
jonka toimikausi olisi 31.1.2011 asti. Tulevaisuudessa
työvoimapalvelujen, kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja
ammatillisen kuntoutuksen palvelujen tulisi nivoutua nykyistä
paremmin yhteen tukemaan työttömien työnhakijoiden terveyttä ja
työkykyä, työhön kuntoutumista ja avoimille työmarkkinoille
työllistymistä.
Uskon, että yllä mainituilla toimenpiteillä on merkitystä niin,
että työttömien ehkäisevistä palveluista tulee totta ja työttömille
saadaan aitoja ehkäiseviä palveluita, joita he mitä suurimmassa
määrin tarvitsevat. Kaikilla tuntuu olevan yhteinen tavoite, ja se
on suuri asia. Olen toiveikas, että työttömien terveyspalveluista
tulee todellisia konkreettisia palveluja.
Ritva Partinen
Sosiaali- ja terveysministeriö
ylitarkastaja |