Ohita navigointi
thl.fi etusivulle

Toimiva lapsi & perhe

Taustaa ja taustakirjallisuutta

Vanhemman mielenterveyden häiriö tai muu vakava sairastaminen on riski lapsen kehitykselle, ja lasten vaara sairastua psyykkisiin häiriöihin sekä lapsuudessa että aikuisuudessa on kohonnut. Perheitä voidaan kuitenkin auttaa ja lasten häiriöitä ehkäistä. Lastensuojelulaki ja päihdehuoltolaki velvoittavat huomioimaan myös lapsen hoidon ja tuen tarve, mikäli vanhemmalla on mielenterveysongelmia tai päihteiden väärinkäyttöä.

Toimiva lapsi & perhe -hankkeen tarkoituksena on tuottaa palvelujen käyttöön työmenetelmiä perheiden ja lasten tukemiseksi, kun vanhempi kärsii mielenterveyden ongelmista tai muista vanhemmuutta kuormittavista tekijöistä, kuten esimerkiksi vakavasta somaattisesta sairaudesta. Menetelmien avulla tuetaan vanhemmuutta ja lasten kehitystä. Päämääränä on, että jokainen vanhempi, joka kärsii mielenterveyden ongelmista saa apua lapsilleen.

Toimiva lapsi & perhe -työmallit ovat käyttökelpoisia missä tahansa vanhemman tai perheen hoito ja tuki toteutuu. Niitä voidaan toteuttaa osana sekä psykiatrista että somaattista hoitoa ja muuta perheen tukea. Työntekijät tarvitsevat menetelmään liittyvän koulutuksen käyttääkseen niitä arkisessa työssään omassa toimintaympäristösään. Terapiakoulutus ei ole työskentelyn edellytys. Toimiva lapsi & perhe -hankkeessa on kehitetty työmallien koulutuskokonaisuuksia ja juurruttamistapoja sekä tutkittu niitä.

Työmallien tarkoituksena on yhteistyössä koko perheen kanssa auttaa perhettä jatkamaan elämäänsä vanhemman häiriöstä huolimatta. Tarkoituksena on tukea niitä perheen elämän tekijöitä, joiden tiedetään liittyvän lasten hyvään selviytymiseen, kun vanhemmalla on mielenterveydenhäiriö tai muu vakava sairaus. Näitä ovat vanhempien tuki toinen toisilleen vanhemmuudessa ja perheen sisäinen ymmärrys perheen tapahtumista. Tämän lisäksi autetaan vanhempia tukemaan lasten aktiivisuutta kodin ulkopuolella - koulunkäyntiä, ystävyyssuhteita ja harrastuksia: myös lasten elämä voi kapeutua perheen eristäytymisen myötä vanhemman sairastuttua. Tärkeää on myös ohjata lapset lastenpsykiatriseen hoitoon, jos sitä tarvitaan.

Hankkeeseen liittyvää kirjallisuutta

Solantaus, T. & Ringbom, A. (2002): Miten autan lastani? Opas vanhemmille, joilla on mielenterveyden ongelmia. Picaskript Oy Helsinki.

(Opas on tilattavissa lähetyskustannushintaan Omaiset mielenterveyden tukena Uudenmaan yhdistys ry. p. 09-6860260 tai otu (at) omaisetpsyuusimaa.fi)

Solantaus, T. & Ringbom A. (2005): Mikä meidän vanhempia vaivaa? Käsikirja lapsille ja nuorille, joiden äidillä tai isällä on mielenterveyden ongelmia. Edita Prima Oy. (Käsikirja on tilattavissa: Sini Toikka p. 09-3967 2287, email: etunimi.sukunimi@stakes.fi TAI Omaiset mielenterveyden tukena Uudenmaan yhdistys ry. p. 09-6860260, email: otu (at) omaisetpsyuusimaa.fi)

Beardslee & McMillan (1993): Preventive Intervention with the Children of Depressed Parents: A Case Study. The Psychoanalytic Study of the Child vol 48.

Beardslee (1998): Prevention and the Clinical Encounter: American Journal of Orthopsychiatry, 68 (4) October.

Beardslee (2002): Out of the Darkened Room. When a Parent Is Depressed. Protecting the Children and Strenghtening the Family. Little, Brown and Company, Boston.

Focht-Birkerts & Beardslee (2000): A Child Experience of Parental Depression: Encouraging Relational Resilience in Families with Affective Illness. Family Process vol 39, No 4:417-434.

Inkinen (toim.) (2001): Näkymätön lapsi aikuispsykiatriassa. Tammer-Paino Oy, Tampere.

Inkinen Matti & Söderblom Bitta: Vertti - Käsikirja ohjaajille, Lapset ja vanhemmat vertaisryhmässä, kun vanhemmilla on mielenterveyden ongelmia, 1. painos 2005, http://www.profami.com/julkaisu.html

Pietilä L. (2005): Lapsikeskeinen näkökulma perusterveydenhuollossa - osa 2. Suomen Lääkärilehti 40/2005.

Solantaus & Beardslee (1996): Interventio lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisemiseksi, Duodecim, 112 (18), 1647.

Söderblom Bitta: Lapsi masentuneen vanhempansa kanssa vertaisryhmässä -Kommunikaation ja ymmärryksen merkitys, 1. painos 2005 http://www.profami.com/julkaisu.html

Söderblom Bitta: Barnet och förälderns depression - Behovet av förståelse, vikten av kommunikation, 1. utgåva 2005 http://www.profami.com/julkaisu.html

Solantaus T. (2005): Vanhemman mielenterveyden häiriö ja lapset. Mitä terveydenhuollossa tulee tietää ja tehdä - osa 1. Suomen Lääkärilehti 38/2005.

Solantaus T, Toikka S. (2006) The Effective Family Programme. Preventative Services for the Children of Mentally Ill Parents in Finland. International Journal of Mental Health Promotion 8:37-44

Toikka S., Solantaus T. (2006) The Effective Family Programme II. Clinicians' Experiences of Training in Promotive and Preventative Methods in Child Mental Health. International Journal of Mental Health Promotion, 8 (4): 4-10.

Väisänen L. & Niemelä M. (2005): Vanhemman mielenterveyden häiriö ja lapset. Lapsikeskeinen näkökulma psykiatrisessa sairaalassa - osa 2. Suomen Lääkärilehti 39/2005.



Tulosta | Lähetä tiedoksi

Julkaistu 10.4.2006, Päivitetty 1.2.2010

Sivu päivitetty 1.2.2010
© THL, 2009 | Tietoa sivustosta | Verkkotoimitus
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos - PL 30, 00271 Helsinki - Kartta- puhelin 020 610 6000, Sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi