Ohita navigointi
thl.fi etusivulle

Terveydenhuollon laatu

Laadunhallinta

Laadunhallinnan tilasta on Suomessa 90-luvun jälkipuoliskolla tehty suppeampia kartoituksia tiettyjä sektoreita koskien esimerkiksi erikoissairaanhoidossa, suun terveydenhuollossa ja kuntoutuksessa. Osa selvityksistä on ollut alueellisia.

Ensimmäisen valtakunnallisen selvityksen laadunhallinnan tilanteesta sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa Stakes teki syksyllä 1999 yhdessä Suomen Kuntaliiton ja hollantilaisen tutkimuslaitoksen Nivelin kanssa. Tavoitteena oli saada valtakunnallisesti edustava kuva siitä, miten laadunhallinta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavissa organisaatioissa on kehittynyt, miten erilaisia laadunhallinnan menetelmiä ja työkaluja käytetään ja miten laadunhallinnan järjestelmien rakentamisessa on edistytty. Lisäksi haluttiin selvittää, mitä yhteneväisyyksiä ja eroja laadunhallinnassa on sosiaali- ja terveydenhuollon ja niiden eri sektoreiden välillä.

Vuoden 2004 lopulla kyselytutkimus toistettiin Stakesin ja Suomen Kuntaliiton yhteistyönä. Selvityksen tarkoituksena oli saada kuva vuoden 2004 laadunhallinnan tilanteesta suomalaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa sekä arvioida, mihin suuntaan laadunhallinta on kehittynyt vuodesta 1999. Mukana olevat sektorit olivat terveyskeskukset, yksityiset lääkäriasemat, julkiset ja yksityiset sairaalat, kuntoutuslaitokset, julkiset ja yksityiset vanhainkodit ja palvelukeskukset sekä lastensuojelulaitokset.

Vuonna 2004 laadunhallinnassa ei ollut systemaattista eroa sosiaali- ja terveydenhuollon välillä. Sosiaali- että terveydenhuollossa oli kuitenkin suuria eroja kummankin sektorin sisällä. Terveydenhuollon sektoreista sairaanhoitopiirit ja sosiaalihuollon sektoreista kuntoutuslaitokset mukaan lukien sotainvalidien sairaskodit olivat muita edellä laadunhallinnassa. Edistymistä oli kuitenkin tapahtunut useilla muillakin sektoreilla. Erityisesti laadunhallinnan järjestelmällisyydessä, dokumentoinnissa ja toimintaohjeiden laadinnassa oli edistytty lähes kaikilla sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla. Uusia haasteita laadunhallinnassa vuonna 2004 olivat näyttöön perustuvan toiminnan sekä riskienhallinnan implementointi. Näyttöön perustuvaan toimintaan oli alettu panostaa osassa organisaatioita, yleisemmin terveyden- kuin sosiaalihuollossa. Järjestelmällinen riskienhallinta oli vielä harvinaista.

Laadunhallinnasta on tullut aiempaa merkittävämpi osa toiminnan ohjausjärjestelmää. Palvelujen kilpailutus lienee ollut yhtenä tekijänä järjestelmällisempään toimintaan siirtymisessä erityisesti yksityissektorin organisaatioissa. Valtakunnalliset laatusuositukset ovat myös ohjanneet organisaatioita tavoitteellisempaan laadunhallintaan. Tulevaisuuden haasteena tulee olemaan asiakkaan osallisuuden ja vaikutusvallan lisääminen organisaatioiden laadunhallinnassa ja palvelujen laadun arvioinnissa.

Kirjallisuutta

Tulosta | Lähetä tiedoksi

Julkaistu 13.4.2006, Päivitetty 8.1.2008

Sivu päivitetty 8.1.2008
© THL, 2009 | Tietoa sivustosta | Verkkotoimitus
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos - PL 30, 00271 Helsinki - Kartta- puhelin 020 610 6000, Sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi