Rikos- ja riita-asioiden sovittelu
Rikosasioiden sovittelu on maksuton palvelu, jossa rikoksen
osapuolet voivat käsitellä uhrille aiheutuneita henkisiä ja
aineellisia haittoja ja sopia niiden hyvittämisestä puolueettoman
sovittelijan välityksellä. Sovittelussa voidaan käsitellä myös
pienehköjä riita-asioita.
Mitä sovittelu on?
Puolueetonta, vapaaehtoista ja maksutonta:
- sovittelussa rikoksen osapuolet voivat turvallisesti ja
luottamuksellisesti kohdata toisensa, käsitellä rikoksesta uhrille
aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja, pyrkiä omatoimisesti
sopimaan toimenpiteistä niiden hyvittämiseksi ja näin vaikuttaa
itse asiansa lopputulokseen
- tavoitteena on saada molempia osapuolia tyydyttävä sopimus
vahingonkorvauksesta tai muista sovintoon johtavista
toimenpiteistä
- vahingonkorvaus voidaan sopia suoritettavaksi rahalla tai
työllä
- sovittelu on vapaaehtoista - osapuolten tulee
henkilökohtaisesti ja vapaaehtoisesti ilmaista suostuvansa
sovitteluun ja heidän tulee ymmärtää sovittelun ja siinä tehtävien
ratkaisujen merkitys
- osapuolilla on oikeus peruuttaa suostumuksensa milloin tahansa
sovitteluprosessin aikana
- sovittelutapaamisen järjestävät ja siinä ovat mukana tehtävään
koulutetut, vapaaehtoiset, puolueettomat ja vaitiolovelvolliset
sovittelijat
Kuka tekee aloitteen sovittelusta?
- rikoksen tai riidan osapuoli
- poliisi, syyttäjä tai muu viranomainen
- lapsen tai nuoren huoltaja tai muu laillinen edustaja
- lähisuhde- ja perheväkivaltatapauksissa aloitteen voi tehdä
vain poliisi- tai syyttäjäviranomainen
- vajaavaltaiseksi julistettua täysi-ikäistä koskevassa asiassa
aloitteen voi tehdä myös hänen edunvalvojansa
Sovittelutoiminnan vastuuhenkilö tekee päätöksen sovittelun
aloittamisesta varmistettuaan, että laissa (1015/2005) säädetyt
edellytykset sovittelulle ovat olemassa ja arvioituaan, että asia
soveltuu soviteltavaksi.
Mitä voi sovitella?
- omaisuusrikoksia
- vahingontekorikoksia
- pahoinpitelyrikoksia
- riita-asioita
Sovittelussa voidaan käsitellä rikoksia, joiden arvioidaan
soveltuvan soviteltaviksi ottaen huomioon rikoksen laatu, tekotapa,
rikoksesta epäillyn ja uhrin keskinäinen suhde sekä muut rikokseen
liittyvät seikat kokonaisuutena.
Sovittelu voi kohdistua myös sellaisiin riita-asioihin, joissa
ainakin yksi osapuoli on luonnollinen henkilö. Muu kuin rikokseen
perustuvaa vahingonkorvausvaatimusta koskeva riita-asia voidaan
kuitenkin ottaa soviteltavaksi vain, jos riita ja sen kohde ja
asiassa esitetyt vaatimukset huomioon ottaen on vähäinen.
Ketkä vastaavat sovittelusta?
Rikosten ja eräiden riita-asioiden sovittelutoiminnan yleinen
johto, ohjaus ja valvonta kuuluvat
sosiaali- ja terveysministeriölle. Aluehallintovirastot ovat
velvollisia järjestämään sovittelutoiminnan niin, että
sovittelupalvelua on saatavissa asianmukaisesti maan kaikissa
osissa.
Aluehallintovirastot
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kokoaa rikos- ja
riita-asioiden sovittelua koskevaa tilastotietoa, seuraa ja tutkii
sovittelutoimintaa sekä koordinoi sen kehittämistä. Työn tukena
toimii rikos- ja riita-asioiden sovittelun neuvottelukunta.
Rikos- ja riita-asioiden sovittelun
neuvottelukunta
Sovittelutoimistot ottavat vastaan sovittelualoitteet,
valitsevat vapaaehtoiset sovittelijat hoitamaan sovittelutapauksia
sekä ohjaavat ja valvovat heitä tehtävässään.
Sovittelutoimistot
Yhteystiedot
Kehittämispäällikkö
Aune Flinck
puh. 020 610 7208
gsm 040 149 4060
sähköpostit muodossa: etunimi.sukunimi@thl.fi
Sovittelutoimistojen
ja aluehallintovirastojen yhteystiedot |