Huumaantuneena liikenteessä
Kuljettajien verestä löytyy sekä laittomia huumeita että laillisia
lääkeaineita
Vaikka alkoholi onkin yleisin päihde, jota kuljettajien verestä
löydetään, myös muut päihdyttävät aineet ovat yhä tavallisempi
löydös. Laittomien huumeiden kuten kannabiksen, opioidien ja
amfetamiinin lisäksi kuljettajien verestä löytyy myös laillisia
lääkeaineita. Tällaisia ovat esim. opioidipohjaiset kipulääkkeet
kuten kodeiini tai masennuslääkkeet ja rauhoittavat.
Liikenneturvallisuudessa tulisikin huomioida alkoholin ja
laittomien huumeiden lisäksi myös laillisesti tai laittomasti
käytetyt lääkeaineet.
Mittausvälineiden parantuminen tuo entistä piilorikollisuutta
esiin
Lisääntyneet huumelöydökset kuljettajien verestä selittyvät myös
sillä, että poliisin mittausvälineet ovat parantuneet eli entinen
piilorikollisuus tulee ilmirikollisuuden piiriin ja poliisin
tietoon. Todellisesta kasvutrendistä ei vielä voida sanoa mitään
varmaa.
Miten huumeiden ja ajamisen välistä yhteyttä tutkitaan?
Huumeiden käytön ja ajamisen välistä suhdetta voidaan tutkia
monella tavalla, mutta yleensä tutkimukset voidaan jaotella kahteen
pääkategoriaan: epidemiologisiin tutkimuksiin ja kokeellisiin
tutkimuksiin.
Epidemiologiset tutkimukset arvioivat huumeiden
käytön yleisyyttä tai käyttöön liittyviä riskejä.
Kokeelliset tutkimukset arvioivat sitä miten
huumeiden käyttö heikentää ajosuoritusta testitilanteessa
mittaamalla käytön vaikutuksia.
Epidemiologiset tutkimukset: käytön yleisyys ja riskit
Esiintyvyys- eli prevalenssitutkimukset pyrkivät määrittämään
kuinka suuri määrä väestötasolla ajaa huumeiden vaikutuksen
alaisena. Muita tutkittavia ryhmiä voivat olla voivat olla se
kuljettajien alaryhmä, joiden arvellaan ajavan huumeiden
vaikutuksen alaisena tai ne kuljettajat, jotka ovat kuolleet,
haavoittuneet tai olleet osallisena liikenneonnettomuudessa.
Riskiarviossa tutkitaan huumeiden vaikutuksen alaisena ajamisen
riskiä: riskiä joutua auto-onnettomuuteen tai riskiä olla
vastuullinen osapuoli onnettomuudessa.
Satunnaiset tienvarsitestaukset pyrkivät antamaan kuvan siitä
kuinka suuri prosenttiosuus ajajista ajaa huumeiden vaikutuksen
alaisena. Epäiltyjen ajajien alajoukon testaaminen antaa korkeampia
tuloksia kuin satunnainen testaus.
Kannabis ja bentsodiatsepiinit yleisimpiä huumaavia aineita
alkoholin jälkeen
Euroopan maissa tehtyjen esiintyvyystutkimusten perusteella
kannabis ja bentsodiatsepiinit ovat kaikkein yleisimmin ajajissa
havaittuja huumaavia aineita alkoholin jälkeen. Vaihtelua löytyy
siinä kumpi on yleisempi.
Poikkeuksen muodostavat pohjoisen Euroopan ajajat. Suomessa,
Ruotsissa, Latviassa (vähäisemmässä määrin myös Norjassa)
amfetamiini on usein esiintyvä löydös. Espanjalaisilla
kuljettajilla taas havaitaan kokaiinia enemmän kuin muita huumaavia
aineita ja Sloveniassa opioidit ovat yleisempiä kuin
bentsodiatsepiinit.
Aina ei ole selvää käyttivätkö positiivisen tuloksen
bentsodiatsepiineista testanneet ajajat lääkkeitä laillisesti vai
laittomasti. Itävallassa, Ruotsissa ja Suomessa lääkkeiden käyttö
oli näytteiden perusteella useammin terapeuttisella tasolla kuin
Norjassa, jossa käyttö oli huomattavasti korkeammalla tasolla.
Useamman kuin yhden aineen havaitseminen yhdestä näytteestä
(esim. bentsodiatsepiini, kannabinoidit tai amfetamiini) viittaa
väärinkäyttöön.
Aineiden sekakäyttö yleistä
Tutkimuksissa on havaittu, että monien huumaavien aineiden
ja/tai alkoholin yhtäaikainen käyttö on yleistä. Tutkimukset
sekakäytöstä ovat osoittaneet että vaikutukset moninkertaistuvat,
mikä edelleen vaikeuttaa selkeiden vaikuttavuuslaskelmien
tekemistä.
Kokeelliset tutkimukset: käytön vaikutukset ajokykyyn
Kokeellisissa tutkimuksissa selvitetään huumeiden vaikutusta
ajosuoritukseen erilaisten psykomotorisia ja kognitiivisia
toimintoja mittaavien testien avulla. Vapaaehtoisille
koehenkilöille annostellaan huumaavaa ainetta eri määriä ja
vaikutukset suorituskykyyn mitataan ja niitä verrataan lumelääkettä
tai esim. alkoholia saaneeseen kontrolliryhmään.
Tämän tyyppisessä tutkimuksessa voidaan mitata sekä akuutteja
että kroonisia vaikutuksia. Huumaavan aineen vaikutus vaihtelee
annoskoon, annostelutavan sekä käyttäjän herkkyyden ja sietokyvyn
kehittymisen mukaan.
Kannabis heikentää kognitiivisia ja psykomotorisia kykyjä
Kannabikseen kohdistunet kokeet osoittavat, että aine heikentää
ajokykyyn vaadittavia kognitiivisia ja psykomotorisia kykyjä. Monet
näistä vaikutuksista on annoskoosta riippuvaisia. Kannabiksen ja
alkoholin yhtäaikainen käyttö voimistaa ja pitkittää vaikutuksia ja
aiheuttaa myös uusia lisäheikennyksiä ajokykyyn.
Bentsodiatsepiinien käytössä annoskoko ja psykomotorisen
suorituskyvyn ja muistin heikkeneminen korreloivat keskenään.
Käytön tarkka selvittäminen vaikeaa
Huumaavien aineiden käyttö väestötasolla ei aina korreloi niiden
käyttöä kuljettajien keskuudessa. Tutkimuksen pitäisi myös pystyä
erottelemaan verestä löytyneet aktiiviset aineet ja virtsaan
erittyneet aineenvaihduntatuotteet. Näin voitaisiin saada tarkka
kuva huumaantuneena ajamisen yleisyydestä ajohetkellä, eikä
pelkästään huumeiden käytöstä edellisen viikon aikana.
Bentsodiatsepiinien kohdalla tutkijat ovat alkaneet arvioida
arvioida lyhyt-, keski- ja pitkävaikutteisten valmisteiden eroja
suhteessa liikenneturvallisuuteen. Käyttäjien yksilökohtaiset erot
vaikutusalttiudessa ja pitkäaikaisen käytön kehittämä sietokyky
pitäisi myös huomioida.
Ehkäisyn haasteita
Ehkäisyohjelmat ovat tähän mennessä pääasiassa keskittyneet
nuoriin. Kouluissa, autokouluissa, diskoissa ja yökerhoissa on eri
maissa toteutettu kampanjoita, joilla pyritään ehkäisemään nuorten
päihteidenkäyttöön liittyviä auto-onnettomuuksia, joita tapahtuu
erityisesti viikonloppuisin. Useimmat ehkäisyohjelmat kohdistuvat
sekä alkoholiin ja huumeisiin niitä erottelematta. Tällaisten
"yhden koon" kampanjoiden teho on kyseenalaistettu.
Nuoriin kohdistuvien kampanjoiden lisäksi olisi syytä kohdistaa
ehkäisytoimia myös vanhempaan väestönosaa ja ihmisiin, jotka voivat
käyttää laillisia psykoaktiivisia reseptilääkkeitä tiedostamatta
niiden vaikutusta ajokykyyn. |