Lonkkamurtuma
Osahankkeen kuvaus
Asiantuntijatyöryhmän jäsenet
Osahankkeeseen liittyviä julkaisuja
Osahankkeen sisäiset asiakirjat (tarvitaan käyttäjätunnus)
Osahankkeen kuvaus:
Osahankkeen tavoitteena on kehittää lonkkamurtumapotilaiden hoitoketjujen kustannuksia ja vaikuttavuutta koskeva seurantajärjestelmää, joka tuottaa säännöllisin väliajoin systemaattista vertailu-tietoa. Kehittämistyössä hyödynnetään alun perin sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuushankkeen (benchmarking) rahoittaman lonkkamurtamapotilaita koskevan pilottitutkimuksen (Rissanen ym. 2002 ja 2003) ja Suomen Akatemian rahoittaman 'Rekisteritiedon hyödyntäminen erikoissairaan-hoidon vaikuttavuustutkimuksessa' -hankkeen tuloksia ja kokemuksia.
Väestön ikääntyessä reisiluun yläosan murtumat eli lonkkamurtumat ovat merkittävimpiä terveydenhuollon haasteita Suomessa. Vuonna 2003 lonkkamurtuman takia sairaalahoitoa sai noin 7700 henkilöä ja ensimmäisiä lonkkamurtumia oli noin 6100. Näistä noin 70 % sattuu naisille. Murtuman saaneet naiset ovat iältään keskimäärin 80-vuotiaita ja miehet vastaavasti 75-vuotiaita. Noin 20 % lonkkamurtumista tapahtuu pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalle väestölle. Lonkkamurtumapotilailla on tyypillisesti runsaasti liitännäissairauksia.
Lonkkamurtumat johtavat elämänlaadun menetyksiin sekä ylimääräisiin kustannuksiin. Lonkkamurtumasta kertyvät potilaskohtaiset mediaanikustannukset ensimmäisen vuoden aikana ovat noin 14 000 euroa, joista murtumasta aiheutuvia lisäkustannuksia on arvioitu olevan noin puolet. Lonkka-murtuma vaatii pitkää sosiaali- ja terveydenhuollon rajat ylittävää hoitoa. Lonkkamurtumapotilaiden sairaalahoitoon kuluu keskimäärin noin 50 vuorokautta, josta erikoissairaanhoidon osuus on keskimäärin noin 10 vuorokautta. Ennen murtumaa kotona asuneista potilaista lähes 30 % päätyy lonkkamurtuman jälkeen vuoden kuluessa pitkäaikaiseen laitoshoitoon.
Potentiaaliset lonkkamurtumapotilaat identifioidaan Stakesin hoitoilmoitusrekisteristä ja hoitoketjun mallintamista varten tutkimuspopulaatiolle poimitaan eri rekistereistä tiedot sosiaali- ja terveyspalveluiden käytöstä, kuolemista, erityiskorvattavista lääkkeistä ja eläkkeistä. Aineistosta muodostetaan hoitoketjut kaikille uusille lonkkamurtumapotilaille siten, että indeksitapahtumia (hoitoketjujen alkuja) voidaan suoraan käyttää myös lonkkamurtuman ilmaantuvuutta koskeviin tarkasteluihin. Indeksitapahtumaa edeltäviä tietoja käytetään potilaiden sellaisten ominaisuuksien määrittelyyn (ja vakiointiin), jotka voidaan tulkita vaikuttavuuden arvioinnin kannalta sekoittaviksi tekijöiksi.
Iän, sukupuolen, murtumatyypin ja liitännäissairauksien lisäksi otetaan huomioon myös lähtökohtainen palvelujen tarve arvioituna indeksitapahtumaa edeltävän palvelujen käytön perusteella. Indeksitapahtumiin liittyviä hoitovalintoja tarkastellaan ainakin tehtyjen toimenpiteiden ja leikkauksen odotusaikojen osalta. Hoitoketjut muodostetaan pääasiassa palvelujen käyttötietojen ja kuolemien perusteella, jotka sopivalla (ikääntyneiden) palvelujen hoidon porrastuksen luokittelulla kuvastavat välillisesti muutoksia potilaiden terveydentilassa ja muodostavat näin otollisen pohjan vaikuttavuuden arvioinnille.
Erilaisten vaikuttavuusmittareiden (kuolleisuus, aika sairaalahoidossa, palaaminen murtumaa edeltäneelle hoidon portaan tasolle, pitkäaikaishoitoon siirtyminen, uusintakäynnit, komplikaatiot) lisäksi tarkastellaan hoidosta kertyviä kustannuksia ja edelleen kustannusten suhdetta vaikuttavuuteen.
Asiantuntijatyöryhmän jäsenet:
Kansaneläkelaitos:
Asiantuntijalääkäri Tiina Huusko
Kuusankosken aluesairaala:
Ylilääkäri Peter Lüthje
THL
Tutkimusprofessori Unto Häkkinen
Tutkimuspäällikkö Miika Linna
ATK-suunnittelija Merja Juntunen
Tilastotieteilijä Reijo Sund
Osahankkeeseen liittyviä julkaisuja:
Sund, Reijo (2006): Rethinking register-based health system performance measurement.
Sund, Reijo (2006): Utilization of routinely collected administrative data in monitoring of aging-dependent hip fracture incidence.
Sund, Reijo Nurmi-Lüthje, Ilona Lüthje, Peter Tanninen, Salla Narinen, Arja Keskimäki, Ilmo (2006): Comparing properties of audit data and routinely collected register data in case of performance assessment of hip fracture treatment in Finland.
Sund, Reijo (2006): Lonkkamurtumien ilmaantuvuus Suomessa 1998-2002. Duodecim (painossa).
Sund, Reijo (2005): Terveydenhuoltojärjestelmän vaikuttavuuden arvioinnista. Yhteiskuntapolitiikka 70:5, 507-513.
Sund, Reijo Liski, Antti (2005): Quality effects of the operative delay on mortality in the case of hip fracture treatment. Quality and Safety in Health Care 14:5, 371-377.
Liski, Antti (2005): Lonkkamurtumapotilaiden hoitokustannusten vertailu vastaavuuspistemäärään perustuvalla menetelmällä. Pro gradu (tilastotiede, Tampereen yliopisto)
Sund, Reijo (2003): Utilisation of Administrative Registers Using Scientific Knowledge Discovery. Intelligent Data Analysis 7:6, 501-519.
Rissanen, Pekka Sund, Reijo Linna, Miika Idänpään-Heikkilä, Ulla Rousi, Timo Nordback, Isto (2003): Vaikuttaako sairaalassa suoritettujen leikkausten määrä lonkkamurtumien hoidon tuloksiin? (Does hospital volume influence the effectiveness of hip fracture treatments?) Suomen Lääkärilehti 58:12, 1419-1423.
Rissanen, Pekka Sund, Reijo Nordback, Isto Rousi, Timo Idänpään-Heikkilä, Ulla (2002): Lonkkamurtuman hoidon vaikuttavuuden rekisteriperusteinen mittaaminen ja vertailu. Stakes, Aiheita 21/2002. Helsinki.