Pohjoismaisia rahapelijärjestelmiä

Ruotsi

Norja
Tanska

Rahapelien järjestäminen Ruotsissa on säänneltyä ja luvanvaraista. Rahapelien järjestäminen ilman lupaa sekä ulkomaisiin rahapeleihin osallistumisen edistäminen on kiellettyä.

Lainsäädäntö

Ruotsin arpajaislaki on yleislaki, joka säätelee yleisesti rahapelitoimintaa Ruotsissa. Rahapelilupia voidaan Ruotsissa myöntää usealla tasolla. Pelin laadusta ja laajuudesta riippuenluvan myöntäjinä voivat olla kunnat, lääninhallitukset, Lotteriinspektionen ja Ruotsin hallitus.

Lotteriinspektionen on rahapelien valvontaviranomainen Ruotsissa. Lotteriinspektionen tehtäviin kuuluu myös seurata rahapelimarkkinoiden kehitystä niin Ruotsissa kuin ulkomaillakin ja tiedottaa kehityksestä hallitukselle.

Pelien tarjonta

Rahapelejä Ruotsissa tarjoavat AB Svenska Spel, AB Trav och Galopp (ATG) sekä yleishyödylliset yhdistykset. Svenska Spel on valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, jolla on luparaha-automaattien pelattavana pitämiseen, arpajaisten järjestämiseen sekä vedonlyönnin järjestämiseen urheilukilpailuissa. ATG:n omistavat hevosurheiluorganisaatiot Svenska Travsporten Centralförbund ja Svensk Galopp.

ATG harjoittaa vedonlyöntiä hevoskilpailuissa. Yleishyödylliset yhteisöt harjoittavat arpajaisia ja bingopelejä. Vuodesta 2002 lähtien ruotsalaiset rahapelientarjoajat ovat voineet hyödyntää uutta teknologiaa, kuten internetiä, peliensä myyntiin ja jakeluun

Kasinot on Ruotsissa jaettu kahteen ryhmään; kansainvälisten pelisääntöjen mukaan toimiviin kasinoihin ja ravintolakasinoihin. Kasinolaki sääntelee kansainvälisten pelisääntöjen mukaan toimivia kasinoita, kun taas ravintolakasinopelit kuuluvat arpajaislain alaisuuteen.

Kasinolain mukaan lupa kasinopelien harjoittamiseen voidaan antaa vain yhtiölle, joka on kokonaisuudessaan joko suoraan tai epäsuorasti valtion omistama. Kasinolain mukaan Ruotsissa voi olla korkeintaan kuusi kasinoa. Tällä hetkellä Ruotsissa on neljä kasinoa.

Norja

Norjassa on perinteisesti ollut pidättyvä asenne rahapelejä kohtaan. Lähtökohtaisesti rahapelitovat kiellettyjä. Kiellosta on säädetty poikkeuksia laeilla. Norjan pelipolitiikka perustuu periaatteelle, jonka mukaan rahapelit voidaan sallia vain, jos pelien tuotot käytetään "hyviin tarkoituksiin" ja yksityinen voitontavoittelu on kiellettyä.

Rahapelien ja arpajaisten järjestäminen Norjassa on sallittua valtion omistamille ja valvomille yhtiöille sekä sellaisille organisaatioille ja yhdistyksille, joilla on humanitaariset ja yhteiskunnallisesti hyödylliset tarkoitukset.

Lainsäädäntö

Norjan rahapelimarkkinoita säätelee kolme lakia; lov om lotterier (arpajaislaki), lov om pengespill(rahapelilaki) sekä lov om veddemål ved totalisator (vedonlyönti- ja totolaki). Lisäksi on useita asetuksen tasoisia säädöksiä.

Arpajaislaki on yleislaki, joka säätelee yleisesti raha-peli- ja arpajaismarkkinoita. Rahapeli- sekä vedonlyönti- ja totolaki puolestaan ovat erityislakeja, jotka säätelevät Norjassa rahapelejä tarjoavien yhtiöiden (Norsk Tipping AS ja Norsk Rikstoto) toimintaa.

Kulttuuri- ja kirkkoministeriöllä on päävastuu rahapelejä ja arpajaisia koskevasta lainsäädännöstä. Maatalousministeriö puolestaan vastaa totalisaattoripelilainsäädännöstä. Arpajaisten valvonnasta vastaava viranomainen on Lotteri- og stiftelsetilsynet.

Pelien tarjonta

Norsk Tipping AS on valtion kokonaan omistama osakeyhtiö. Norsk Tipping AS:llä on yksinoikeusurheilutapahtumiin ja muihin kilpailuihin (pois lukien hevoskilpailut) liittyvien vedonlyöntiensekä lotto- ja muiden kulttuuri- ja kirkkoministeriön päättämien rahapelien järjestämiseen.

Norsk Rikstoto on itsenäinen elinkeinoa harjoittava säätiö, jonka omistaa Det Norske Travselskap ja Norsk Jockeyklub. Norsk Rikstotolla on sille myönnetyn toimiluvan perusteella yksinoikeustotopelien järjestämiseen Norjassa.

Vastuu peliriippuvuuden ehkäisystä on kulttuuri- ja kirkkoministeriöllä. Vuosittain 0,5 % Norsk Tipping AS:n tuotoista käytetään peliriippuvuuden ehkäisyyn.

Tanska

Rahapelien, arpajaisten ja totopelien järjestäminen Tanskassa on luvanvaraista. Luvan myöntää veroministeriö. Oikeus pelien järjestämiseen on pidätetty pääasiassa valtion hallitsemalle Danske Spil -peliyhtiölle (aikaisemmin Dansk Tipstjeneste A/S) sekä yleishyödyllisille yhdistyksille.

Lainsäädäntö

Rahapelien järjestämistä ja rahapelimarkkinoita valvoo ja kontrolloi tätä tarkoitusta varten perustettu peliviranomainen, Spillemyndigheden.Vuoden 2003 lov om visse spil, lotterier og væddemål (veikkauslaki) on merkittävin Tanskan pelimarkkinoita säätelevä laki. Lov om klasselotterier (arpajaislaki) säätelee arpajaisia ja arpajaisia järjestävää Klasselotteriet-peliyhtiötä.

Tanskan veikkauslain mukaan rahapelien, arpajaisten ja vedonlyöntipelien tarjoaminen Tanskassa ilman vaadittua lupaa on kiellettyä. Internetin välityksellä tarjotut pelit katsotaan tarjotuiksi Tanskassa, jos pelien voidaan arvioida olevan suunnattu Tanskan markkinoille esimerkiksi markkinointitoimenpiteiden, kielen tai pelivalikoiman perusteella.

Pelien tarjonta

Tanskan valtio omistaa 80 % Danske Spil -konsernin osakkeista. Danske Spil A/S yhtiön peleihin kuuluu mm. erilaisia lotto-, jokeri-, bingo- ja keno-pelejä, urheilupelejä sekä raaputusarpapelejä. Myös hevos- ja koiravedonlyöntipelit kuuluvat Danske Spilen pelitarjontaan.

Raha-automaattipelien tarjonta Tanskassa on järjestetty vapaan kilpailun periaatteella. Dansk Automatspil A/S:n markkinaosuus on noin 16 %. Dansk Automatspil A/S yhtiö tarjoaa automaattipelejään PitStop-pelikahviloissa sekä niiden erityisillä Pitten automaattipelialueilla. PitStop-pelikahviloissa voi pelata kaikkia Danske Spilen sekä DanToton tarjoamia pelejä.

Danske Spil - peliyhtiö ei maksa veroa peleistään mutta veikkauslain mukaan yhtiö maksaa valtiolle lupamaksun jokaisesta pelimuodosta. Rahapelien tuotto menee lyhentämättömänä yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Klasselotteriet-peliyhtiö on Tanskan valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, jonka tuotto menee suoraan valtiolle. Tuotolle ei ole säädetty erityistä käyttötarkoitusta.

Peliongelmien hoitoon kohdistuvat toimet rahoitetaan Tanskassa siten, että 1 prosentti peliautomaattien bruttotuotoista maksetaan valtiolle. Kaksi kolmasosaa tästä summasta käytetään peliriippuvuuden hoitoon ja yksi kolmasosa käytetään peliriippuvuuteen liittyvään tutkimukseen.