Rahapelaamista tutkittiin väestötasolla Iso-Britanniassa vuonna 2007

Tiivistelmä tutkimuksen englannikielisestä yhteenvedosta

National Centre for Social Research tutki brittien rahapelaamista vuonna 2007 (British Gambling Prevalence Survey 2007). Tutkimus tehtiin Gambling Commissionin toimeksiannosta.

Tutkimuksessa selvitettiin rahapelaamisen yleisyyttä ja rahapeliongelmien esiintyvyyttä väestötasolla. 9003 satunnaisotoksena valittua ihmistä osallistui tutkimukseen. Aiemmin brittien rahapelaamista on tutkittu vastaavalla tavalla 1999.

Vuodesta 1999 rahapelaamisen luonne on muuttunut Isossa-Britanniassa merkittävästi sekä lainsäädännöllisten muutosten että uusien pelituotteiden myötä. Tutkimus tarjoaa tausta-aineistoa myös uudelle rahapelilaille (Gambling Act), joka astui voimaan 1.9.2007.

Tutkimuksen tavoitteet

Mitata osallistumisen yleisyyttä kaikenlaisissa pelimuodoissa (sekä kaupallisissa että yksityisissä)

Kerätä tietoja rahankulutuksesta ja pelipaikoista

Arvioida ongelmapelaamisen yleisyyttä

Tutkia missä peliaktiviteeteissa ongelmapelaajien esiintyvyys on suurinta

Tutkia pelaamiseen ja ongelmapelaamiseen liittyviä sosio-demografisia tekijöitä

Arvioida pelaamiseen liittyviä asenteita

Lähestymistapa

Tutkimuksessa käytettiin kahta kysymyssarjaa, jolla arvioitiin ongelmapelaamista. Ensimmäinen kysymyssarja perustui kansainvälisen tautiluokitukseen (Diagnostic and Statistical Manual of the American Psychiatric Association, DSM IV). Toisessa kysymyssarjassa hyödynnettiin Canadian Problem Gambling Severity Indexiä (PGSI). Yleistä suhtautumista pelaamiseen tutkittiin myös entistä systemaattisemmin. Rahankulutuksen osalta pyrittiin entistä tarkemmin tarkastelemaan nettokulutusta.

Uusia kysymyksiä uusien pelituotteiden osalta

Vuoden 2007 tutkimukseen lisättiin kysymyksiä uusien pelituotteiden osalta mm. kysymyksiä online-pelaamisesta ja pelaamisesta FOBT-laitteilla (= Fixed Odds Betting Terminal). FOPT:sit ovat kosketusnäytöllisiä rahapeliautomaatteja, joissa tyypillisimmin pelataan rulettia.

Osallistuminen peliaktiviteetteihin

68 % väestöstä oli osallistunut johonkin peliaktiviteettiin 2007 (1999:72 %)

Suosituin pelimuoto oli kansallinen lotto 57 % (1999:65 %)

Seuraavaksi suosituimmat pelimuodot: raaputusarvat 20 %, ravit 17 %, rahapeliautomaatit 14 %

Kolmeen pelimuotoon osallistuminen laskenut vuonna 2007 vuoteen 1999 verrattuna: Kansallinen lotto (65 %:sta 57 %:ään), jalkapallovedonlyönti (9 %:sta 3 %:iin ), raaputusarvat (22 %:sta 20 %:iin)

Kaikkiaan 6 %:a väestöstä harrasti internet-pelaamista

Miehet olivat taipuvaisempia pelaamaan kuin naiset (71 % vs. 65 %)
Poikkeuksena bingo: naiset 10 %, miehet 3 %

Valkoiset pelasivat enemmän kuin muihin etnisiin ryhmiin kuuluvat (valkoiset 71 % , aasialaisperäiset 45 %, mustat 39 %)

Suurituloisissa talouksissa pelaaminen oli yleisempää kuin alemman tulotason talouksissa /72 % vs. 61 %)

Korkeakoulutetuilla pienempi todennäköisyys pelaamiseen kuin vähemmän koulutetuilla (61 % vs. 73 %)

Ongelmapelaaminen

Ongelmapelaamisen yleisyysaste DSM IV:n mukaisesti sama kuin vuonna 1999 eli 0,6 %

Ongelmapelaaminen oli yleisempää miesten kuin naisten keskuudessa ja nuoremmissa ikäluokissa (yhteys ikään oli kuitenkin vähemmän selvä kuin vuonna 1999)

Ongelmapelaamisen, miessukupuolen, ja vanhempien säännöllisen pelaamisen välillä yhteys (erityisesti jos vanhemmalla oli peliongelma)

Ongelmapelaaminen oli yhteydessä myös heikkoon terveydentilaan ja naimattomuuteen.

DSM IV:n mukaan ongelmapelaaminen on yhteydessä aasialaiseen, brittiläis-aasialaiseen, mustaan tai brittiläis-mustaan alkuperään, asumuserossa tai eronneena elämiseen ja alempaan koulutustasoon ja PGSI:n mukaan alle 55 vuoden ikään.

Verrattuna kansainvälisiin ongelmapelaamisen yleisyyttä koskeviin tutkimuksiin Britannia sijoittuu samalle tasolle kuin Kanada, Uusi-Seelanti, Ruotsi ja Sveitsi, korkeammalle tasolle kuin Norja ja matalammalle tasolle kuin Australia, Etelä-Afrikka, Yhdysvallat, Singapore, Macao ja Hong Kong. Vertailuihin tulee kuitenkin suhtautua varauksella, koska eri maissa on käytetty erilaisia tutkimusmenetelmiä.

Pelaamista koskevat asenteet

Tutkimusta varten kehitettiin uusi 14-osainen asteikko, jolla mitattiin yleisiä pelaamista koskevia asenteita.

Asenteet pelaamista kohtaan olivat yleisemmin kielteisiä kuin myönteisiä.

Keskimääräinen näkemys oli, että pelaaminen on pikemminkin haitallista kuin hyödyllistä yksilöille ja yhteiskunnalle, eikä siihen tulisi rohkaista

Keskimääräinen vastaaja oli kuitenkin sitä mieltä, että ihmisillä on oikeus pelaamiseen, eikä hän kannattanut totaalista pelikieltoa

Kaikkein myönteisimmin pelaamiseen suhtautuivat alle 35-vuotiaat, runsaasti alkoholia käyttävät ja ne, jotka olivat osallistuneet useampaan kuin neljään erityyppiseen peliaktiviteettiin kuluneen 12 kuukauden aikana.

Vähiten suopeita asenteita pelaamista kohtaan osoittivat yli 55-vuotiaat, lesket ja aasialaiset, aasialais-brittiläiset tai muihin etnisiin ryhmiin kuuluvat, pelaamista harrastamattomat ja ne, joiden vanhemmalla tai muulla lähisukulaisella oli peliongelma.

Sivu päivitetty 18.4.2012

Pelihaitat