Kyselytutkimus norjalaisnuorten rahapelaamisesta

Viidesosa nuorista pelaa rahapelejä vähintään kerran viikossa

Norjassa 13 - 19 -vuotiaille koululaisille ja opiskelijoille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan enemmistö norjalaisnuorista on joskus elämänsä aikana pelannut rahapelejä. Lähes kolme neljästä nuoresta on pelannut rahapelejä kuluneen vuoden aikana. Viidesosa nuorista pelaa raha-automaatteja vähintään kerran viikossa.

Peleistä suosituimpia olivat rahapeliautomaatit. Alaikäiset nuoret pelaavat automaateilla yhtä usein kuin täysikäisetkin, vaikka ikäraja automaattien pelaamiseen on Norjassa 18 vuotta.

Ongelmapelaajilla keskimäärin 250 pelikertaa vuodessa

3,2 % norjalaisnuorista kuuluu ongelmapelaajien ryhmään. Poikien kohdalla ongelmapelaaminen on huomattavasti yleisempää (5,4%) kuin tytöillä (1%).

Ongelmapelaajiksi luokitellut nuoret raportoivat pelaavansa vuodessa keskimäärin 250 kertaa rahapelejä. Paljon pelaavat kertovat, että myös heidän ystävänsä pelaavat säännöllisesti rahapelejä. Vanhempien suhtautumistapa vaikuttaa merkittävästi nuorten rahapelien pelaamiseen ja ongelmapelaamiseen ehkäisyyn.

Työssäkäynti koulun ohella mahdollisesti yhteydessä ongelmapelaamiseen

On olemassa vain vähän tietoa siitä, millä tavoin nuoret rahoittavat pelaamistaan, mutta tutkimuksen mukaan nuorten työssäkäynnillä koulun ohessa on yhteyksiä ongelmapelaamiseen. Ongelmapelaajiksi luokitelluista nuorista lähes puolet kertoi käyvänsä töissä koulun ohella. Keskimäärin norjalaisnuoret käyttävät 12 kruunua viikossa rahapeliautomaattien pelaamiseen.

Ongelmapelaajat useimmin poikia, joilla on muitakin sosiaalisia ongelmia

Ongelmallisen paljon pelaavat norjalaisnuoret ovat useimmiten poikia ja kotoisin perheistä, joilla on alhainen tulotaso. Perheet ovat usein maahanmuuttajataustaisia.

Ongelmallisen paljon pelaavat nuoret osallistuvat muita nuoria useammin rikolliseen toimintaan ja käyttävät päihteitä muita nuoria enemmän. He kärsivät useammin masennuksesta ja yrittävät itsemurhaa useammin kuin muut nuoret. He ovat muita useammin myös koulukiusaamisen uhreja.

Tutkimuksen toteutus

Kyselytutkimus tehtiin rahapelejä valvovan viranomaistahon Lotteritilsynetin toimeksiannosta. Se oli osa laajaa nuorten koululaiskyselyä, Ung i Norge 2002, joka toteutettiin lähes 12 000 koululaiselle ja opiskelijalle 72 eri koulussa. Vastausprosentti oli korkea (92,3 %), koska tutkimus toteutettiin koulutuntien aikana.

Ongelmapelaamista selvitettiin kolmen eri kysymyksen avulla, joista kaksi oli
ns. Lie-Bet -kysymyksiä.

Nuorilta kysyttiin:

1. ovatko he valehdelleet pelaamisestaan?
2. pelaavatko he yhä suuremmilla summilla?
3. yrittävätkö he aina tai tavallisesti voittaa häviämänsä rahat takaisin pelaamalla lisää?

Ne nuoret, jotka vastasivat kaikkiin kolmeen kysymykseen myöntävästi, luokiteltiin ongelmapelaajiksi tai sellaisiksi pelaajiksi, joilla on ollut jossakin elämänvaiheessa peliongelma.

Sivun alkuun

Lue koko tutkimus

Underholdning med bismak.
Ungdom og pengespill. (pdf)
Rossow, Ingebor & Hansen, Marianne (2003): (Report nr. 1/03). Oslo: NOVA - Norwegian Social Research.

.