Pelihaitat

Kämppi, Jenni (2007):
Rahapelaaminen arkielämän ongelmana: Analyysi auttavaan puhelimeen yhteyttä ottaneiden käyttäytymismalleista.(tiivistelmä) Sosiaalityön pro gradu -tutkielma.

Tutkimuksessa tarkasteltiin Peluurin, rahapeliongelmaisille ja heidän läheisilleen tarkoitetun auttavan puhelimen, puhelinraporttitietokannan kirjauksia. Peluurin kokeiluvaiheen alkujaksolta 1.9-31.12.2004 tarkasteluun valittuja kirjauksia oli 81 kappaletta.

Tutkimuksen tavoitteena oli työstää aineistosta kokonaisuus, joka tiivistää yhteen aineiston sisältämät kategoriat. Muodostettavan kokonaisuuden kautta pyrittiin hahmottelemaan rahapeliongelmaan olennaisesti liittyviä piirteitä ja luomaan näkymys siitä, miten Peluuriin soittaneet rahapelaajat ja heidän läheisensä pyrkivät ymmärtämään rahapeliongelmaa arkielämäänsä, ihmissuhteisiinsa, talouteensa ja ihmisyyteensä vaikuttavana tekijänä ja ottamaan haltuun elämänsä eri puolia, jotka rahapeliongelma on saattanut epäjärjestykseen.

Tutkimusmenetelmä

Kirjauksia tarkasteltiin aineistolähtöisellä Grounded Theory -menetelmällä. Tutkimuksessa analysoitiin ja koodattiin aineistoa systemaattisesti ja intensiivisesti. Avoimen koodauksen tuloksena syntyneet koodit tiivistettiin selektiivisen koodauksen vaiheessa jäsennellyiksi kokonaisuuksiksi. Koodausprosessin kautta hahmottui keskeinen aineiston ydinkategoria, joka integroi analyysiprosessissa tuotetun teorian ja selitti suurimman osan aineistosta muotoillun ilmiötä koskevan käyttäytymismallin vaihtelusta. Ydinkategorian teoreettinen integraatio tuotti substantiaalisen teorian aineistosta löytyneistä käyttäytymismalleista.

Tutkimusprosessin vaiheet

Ensimmäisessä tutkimusprosessin vaiheessa kysyin 1) Minkälaisia syitä tai taustaoletuksia rahapelaamiselle soittajat ovat antaneet?; 2) Minkälaisia seurauksia rahapelaamisesta on soittajille ollut? ja 3) Minkälaisia selviytymiskeinoja soittajat ottavat esiin? Havaintojeni mukaan soittajat etsivät pelaamisensa syitä ensisijaisesti sosiaalisesta, psyykkisestä ja fyysisestä todellisuudesta ja pyrkivät ulkoistamaan pelaamiseen liittyvän problematiikan. Soittajien kertomasta välittyi etenkin talouteen, arjen sujumiseen ja omaan ihmisyyteen liittyviä ongelmallisen rahapelaamisen seurauksia ja vaikutuksia. Soittajien esiin ottamista selviytymiskeinoista hahmottui kolme soittajan käyttämää toimintamallia; passiivinen ja poissulkeva; avun hakemiseen aktivoitumassa oleva ja aktiivisesti apua hakeva. Toisessa tutkimusprosessin vaiheessa kysyin edellisten kokonaisuuksien pohjalta 1) mistä syiden, seurausten ja selviytymiskeinojen pohtiminen kertoo ja 2) mitä Peluuriin soittava tavoittelee ja haluaa. Vastaukseksi näihin kysymyksiin hioutui edellä esiteltyjä kategoriakokonaisuuksia vertaillen ja niiden keskinäisiä suhteita tutkien ydinkategoria Rahapeliongelman ymmärtäminen ja oman elämän haltuunotto.

Tulokset

Tutkimuksen keskeisenä tuloksena on substantiivinen malli, joka tiivistää ja kietoo yhteen peliongelmaisen hahmottamat syyt ja seuraukset sekä hänen käyttämänsä selviytymiskeinot. Peluuriin soittava tavoittelee pelaamisensa syitä ja sen seurauksia pohtiessaan ymmärrystä peliongelmansa luonteesta. Muodostamansa ymmärryksen kautta hän pyrkii hallitsemaan pelaamisen sekasortoon saattamaa elämäänsä. Tämä oman elämän haltuunotto eli pelaajan mieltämät mahdollisuudet ohjata omaa elämäänsä vaikuttavat hänen valitsemiinsa selviytymiskeinoihin.

Keskeisiä lähteitä olivat taustan ja tulosten näkökulmasta Murto & Niemelä (1993), Poteri & Tourunen (1995) ja Mielonen & Tiittanen (1999) ja valitun menetelmän näkökulmasta Siitonen (1999), Strauss & Corbin (1998) ja Glaser (1978).