Ohita navigointi
thl.fi etusivulle

Pelihaitat

Psykologisia näkökulmia ongelmapelaamiseen

Referaatti, laatinut Tellervo Nenonen

Sosiaalipedagogiikan säätiö järjesti 28.9.2009 ongelmapelaamista ja vertaistukitoimintaa käsittelevän keskustelu- ja infotilaisuuden. Tilaisuudessa alusti erikoispsykologi Jan-Henry Stenberg peliriippuvuudesta toiminnallisten riippuvuuksien ja psykologian näkökulmasta.

Peliriippuvuuden riskitekijöitä
Peliongelman kehittymisen piirteitä
Peliongelmaan puuttumisen hankaluudesta
Erilaisten pelaajatyyppien tunnistamisesta
Peliongelman psykoterapeuttisesta hoidosta

Peliongelman hoidosta julkisella sektorilla


Peliriippuvuuden diagnoosi terveydenhuollossa on ICD-10:en mukaan pelihimo (F63.0). DSM-IV:n mukainen diagnoosi on peliriippuvuus. Näin ollen voidaan karkeasti ottaen sanoa, että jotta henkilö saisi peliongelman vuoksi psykiatrista hoitoa julkisella sektorilla, on hänellä oltava pelihimo-diagnoosi. Usein pelaajat kuitenkin tulevat hoitoon seurannaishäiriöiden takia.

Toisaalta psykologisissa hoidoissa ongelmapelaaminen on yleisempi ilmiö kuin peliriippuvuus. Peliongelma myös usein esiin muiden asioiden yhteydessä.

Peliriippuvuuden riskitekijöitä


Peliriippuvuuden riskitekijöitä voidaan jaotella esimerkiksi

  1. Ihmiseen liittyviin riskeihin
  2. Elämäntilanteeseen liittyviin riskeihin (situationaaliset riskit)
  3. Pelaamiseen liittyviin riskeihin

Ihmiseen liittyviä riskejä ovat mm.

- Pelaamisen aloittaminen nuorena
- Vanhemman päihdeongelma (oppiminen + geneettinen alttius riippuvuuksiin)
- Muut riippuvuudet tai päihdeongelmat
- Mielenterveysongelma (masennus, ahdistuneisuus, traumaattinen kokemus, narsistinen persoonallisuushäiriö)
- Jännityksen ja voimakkaiden tunnekokemusten hakeminen etenkin nettipokerin pelaajilla

Elämäntilanteeseen liittyviä riskejä ovat mm.

- Elämän kriisit, erityisesti menetykset (oman aseman tai tärkeän ihmisen menetykset)
- Elämän merkityksettömyyden kokemukset
- Yksinäisyys
- Mielekkään, päivittäisen tekemisen puute
- Rahahuolet ja oman rahatilanteen heikko seuraaminen (usein hoidossa autetaan ihmisiä laskemaan omaa rahankulutustaan peleihin)

Pelaamiseen liittyviä riskejä ovat mm.

- Voiton aiheuttama tunne siitä, että elämä on omissa käsissä
- Väärät kuvitelmat omista taidoista, suuren voiton aiheuttamat kuvitelmat omista erityisistä kyvyistä
- Suuren voiton aiheuttama mielialan kohoaminen ("kicksit") masentuneelle

Peliongelman kehittymisen piirteitä


- Rahapelaaminen voi aiheuttaa riippuvuutta
- Pelaamisen haitat ovat eteneviä ja kehittyvät vähitellen samaan tapaan kuin esim. keuhkoahtaumatauti tupakoitsijoille
- Peliongelma ilmenee ensin liiallisena ajankäyttönä pelaamiseen ja pieninä mutta harmillisina rahatappioina
- Myöhemmin pelaajalle koituu satunnaisesti lykkääntyneitä laskuja tai impulsiivisia pieniä velanottoja
- Lopulta voi ilmetä jopa vakavia terveys-, talous- ja ihmissuhdeongelmia
- Pahimmillaan voi seurata jopa rikollisuus ja elämän suistuminen raiteiltaan

Peliongelmaan puuttumisen hankaluudesta


- Peliongelmia kokevien ja heidän läheistensä kynnys hakea apua on korkea; Varhaisella puuttumisella on suuri merkitys
- Tämänhetkisestä palvelujärjestelmästä on melko vaikea löytää peliongelmaan liittyvää apua
- Terveydenhuoltojärjestelmällä ei ole riittäviä valmiuksia kohdata peliongelmaa
- Tähän mennessä hoito keskittynyt usein pelaajan muihin samanaikaisongelmiin
- Kun peliongelma kunnolla päällä, ei se enää poistu mahdollisen alkuperäisen riskitekijän tai johdattavan tekijän poistamisella
- On tärkeää erottaa itse peliongelma ja siihen johtaneet tekijät; peliongelma itsenäinen ongelma

Erilaisten pelaajatyyppien tunnistamisesta


- Pelaajia todennäköisesti hyvin erilaisia
- Pathways model -teoriassa (Blaszynscki ja Nower, 2002) erotellaan:

  1. Ehdollistuneet pelaajat
  2. Emotionaalisesti alttiit pelaajat
  3. Biologisesti alttiit pelaajat

- Erityisesti emotionaalisesti alttiilla pelaajilla on paljon erilaisia altistavia ongelmia, kuten

  • Persoonallisuudenkehityksen ongelmia
  • Mielialojen säätelyn vaikeuksia
  • Yleisiä vaikeuksia ongelmanratkaisukyvyssä ja selviytymiskyvyssä

- Emotionaalisesti alttiiden pelaajien ajatellaan pakenevan muita ongelmia pelaamiseen. Ongelmat kuitenkin vain syvenevät pelaamisen vuoksi.

Peliongelman psykoterapeuttisesta hoidosta


- Peliongelman psykoterapeuttinen hoito ei yleensä yksin riitä
- Tarvitaan vaiheittaista hoitoa ja konkreettisia apukeinoja
- Hoidon ensivaiheena on hallinnan/"raittiuden" tukeminen
- Toisena vaiheena on pelaamiselle vaihtoehtoisten tunteidenhallintakeinojen aktiivinen auttaminen
- Pelaamisen ja siihen liittyvien ajatusten merkityksiä koskeva pohdiskelu onnistuu vasta myöhemmin
- Hoidossa oikeastaan edettävä samanaikaisesti kahdella rintamalla (pelaamisen hallinta ja pohdinta) mutta löydettävä niiden välillä sopiva tasapaino
- Pelaajan tuntemuksien ja kokemusten selvittämisessä tarpeen kärsivällisyys, pitkämielisyys ja suurisydämisyys; pelaajilla taipumus vastata ajatuksia koskeviin kysymyksiin kuvaamalla tekemistä

Tulosta | Lähetä tiedoksi

Julkaistu 17.2.2010, Päivitetty 1.3.2012

Lisätietoa


Kansainväliset tautiluokitukset
Peliriippuvuus on mukana kahdessa kansainvälisessä tautiluokituksessa (ICD-10 ja DSM-IV)

Patologisten pelaajien kognitiivinen ja behavioraalinen hoito
Professori Robert Ladouceurin ohjeita terapeuteille. SNSUS 2009 Preconference workshop 18.5.2009 Helsinki

Pelin merkit. Tietoa rahapeliongelmasta työssään peliongelmaa kohtaaville (pdf).
THL, kolmas tarkistettu painos 2009
Aineiston tilaus verkkokirjakaupasta

Sivu päivitetty 1.3.2012
© THL, 2009 | Tietoa sivustosta | Verkkotoimitus
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos - PL 30, 00271 Helsinki - Kartta- puhelin 020 610 6000, Sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi