Tutkimus todentaa alkoholihaittojen paikallisen ehkäisyn tuloksellisuuden

PAKKA - Paikallinen alkoholipolitiikka -hankkeen arviointitutkimuksessa on saatu tuloksia paikallisen alkoholihaittojen ehkäisytyön vaikuttavuudesta. Tutkimus on toteutettu kontrolloidussa ennen-jälkeen -asetelmassa.

Humalaisille tarjoilu väheni valvonnan ja valistuksen myötä

Ostokokeilla tutkittiin alkoholielinkeinon sosiaalista vastuuta

Stakes tutki ostokokeiden avulla, onko paikallisella kehittämistyöllä vaikutusta alkoholielinkeinon sosiaaliseen vastuuseen. Tulokset osoittavat, että vähittäisliikkeitä ja ravintoloita voidaan kannustaa alkoholilain noudattamiseen lisäämällä valvontaa ja valistusta.

Ostokokein toteutettu Stakesin seurantatutkimus osoitti, että anniskelu humalaisille väheni pubeissa ja baareissa kaksivuotisen paikallisen kehittämistyön seurauksena. Yökerhojen päihtyneille anniskelussa ei havaittu muutosta.

Humalaisille myyntikieltoa tutkittiin jyväskyläläisissä pubeissa, baareissa ja yökerhoissa vuosina 2004 ja 2006. Tutkimuksessa selvästi päihtynyttä esittänyt näyttelijä yritti tilata tuopin olutta. Ostokokeita tehtiin vuonna 2004 ja seurantatutkimuksessa vuonna 2006 noin sadassa anniskelupaikassa Jyväskylässä ja vertailuseudulla. Lisäksi vuonna 2006 selvitettiin humalaisille myyntiä myös ruokaravintoloissa ja Hämeenlinnan anniskelupaikoissa.

Anniskelukieltojen määrä nousi 23 %:sta 42 %:iin Jyväskylässä tutkimusaikana

Vuonna 2004 Jyväskylässä 23 prosenttia ostokokeista päätyi anniskelun kieltoon, mutta PAKKA-hankkeen myötä kieltojen määrä nousi 42 prosenttiin vuonna 2006. Vastaavana aikana vertailupaikkakunnalla anniskelukäytännöt höltyivät. Jyväskylän hyvä tulos selittynee ennen kaikkea viranomaisvalvonnan kiristymisellä. Kaikkein vastuullisimpia olivat ruokaravintolat: miltei kaikki kieltäytyivät myymästä humalaiselle asiakkaalle. Hämeenlinnassa vuonna 2006 joka kolmannessa ostokokeessa ravintola kieltäytyi anniskelusta päihtyneelle.

Alkoholin ikärajakontrolli kiristyi vähittäisliikkeissä

Vähittäisliikkeisiin tehdyt ostokokeet osoittivat, että alkoholin alaikäisille myynnin-kontrolli kiristyi Hämeenlinnassa hieman, mutta parani selvästi myös vertailupaikkakunnalla.

Vähittäismyynnin ikärajakontrollia tutkittiin Hämeenlinnassa

Vähittäismyynnin ikärajakontrollia tutkittiin Hämeenlinnassa vuosina 2004 ja 2006 Alkoihin, elintarvikeliikkeisiin, kioskeihin ja huoltoasemille tehdyillä kokeilla. Niissä kahdeksan nuorta yritti ostaa alkoholijuomia ilman iän tarkistamiseen vaadittavia henkilöpapereita. Ostokokeita tehtiin 34 vähittäisliikkeeseen Hämeenlinnassa ja vertailuseudulla. Ostoyrityksiä tehtiin molempina vuosina vajaat 300.

Vuonna 2004 Hämeenlinnassa nuorten ostoyrityksistä epäonnistui 52 prosenttia, eli noin joka toisella kerralla myyjä kieltäytyi myymästä alaikäiseksi epäilemälleen. Seurantatutkimuksessa kieltoprosentti oli noussut 55 prosenttiin. Vastaava positiivinen kehitys tapahtui kuitenkin myös vertailupaikkakunnalla, jossa vähittäismyymälöille ei annettu erityiskannustimia. Vastuullisimpia kauppiaita olivat Alkon myymälät.

Seurantamittauksessa eniten tulostaan paransivat kioskit, pienet myymälät vertailuseudulla ja huoltoasemat Hämeenlinnassa.

Rakenteet luotiin ja asenteet muuttuivat

Prosessiarvioinnin osana tehtiin paikallisten asiantuntijoiden ryhmähaastattelututkimus: Paikallisten alkoholihaittojen ehkäisyn tila ja tulevaisuus. Tutkimuksessa kuvattiin, miten paikalliset asiantuntijaryhmät puhuvat alkoholihaittojen ehkäisyn vastuu- ja toimijasuhteista.

Tutkimus etsi vastausta seuraaviin kysymyksiin:

• mitä sisältöjä ja painotuksia puhujat antavat paikalliselle alkoholihaittojen ehkäisylle
• miten ehkäisevä toiminta tulisi heidän mielestään organisoida ja millaisia tulevaisuuden visioita he luovat.

Voimaantumiskertomuksessa hahmottuu toimivan ehkäisytyön malli

Tutkimuksessa hahmottui neljä puhetapaa, joista muodostui "voimaantumiskertomus". Tulokset piirsivät asteittain esiin sen, miten toimiva paikallisen ehkäisytyön malli voidaan rakentaa.

Toimivalle mallille on ominaista paikallisen tason erityisyyden näkeminen, vision ja keinojen johdonmukaisuus ja usko alkoholihaittojen ehkäisyn mahdollisuuksiin. Mallissa yhdistyvät kansalaisten osallistaminen, paikallisten alkoholimarkkinoiden säätely ja kuntien asukkailleen antamat hyvinvointipalvelut. Mallin taustalla ovat käytännön työstä saadut kokemukset.

Pakka-hankkeen aikana on seurattu toiminta- ja vertailupaikkakuntien asukkaiden näkemyksiä alkoholihaittojen ehkäisyn tehokkuudesta ja tarpeellisuudesta väestökyselyn ja kouluterveyskyselyiden avulla.

Nuoret kokevat alkoholin hankinnan vaikeutuneen

Kouluterveyskyselyn perusteella nuoret kokevat alkoholijuomien hankinnan vaikeutuneen. Tulos on samansuuntainen sekä PAKKA-toiminta että vertailupaikkakunnilla. Vuosina 2004 ja 2006 tehtyjen väestökyselyiden mukaan PAKKA-hankkeen toimintamuotoja kannatetaan laajalti. Myös väestön arviot kiinnijäämisriskeistä alkoholilain rikkomuksissa nousivat vuodesta 2004 vuoteen 2006.

Kouluterveyskyselyn perusteella nuorten raittius lisääntyi sekä toiminta- että vertailupaikkakunnilla. Nuorten alkoholiasenteita käsittelevä ryhmähaastattelututkimus valotti niitä sosiaalisia normeja ja sääntöjä, joiden tunteminen on avainasemassa pyrittäessä puuttumaan alkoholijuomien välittämiseen alaikäisille.

Tutkimus jatkuu

Vaikka PAKKA-hankkeen toimintaosa päättyy vuonna 2007, seurantatutkimus jatkuu vuoteen 2009.

Jatkossa tutkitaan seuraavia aiheita:

1. Paikallisen alkoholipolitiikan toimintaympäristöjen, keinojen ja organisaatioiden kuvaus (Hankeen prosessiarviointi)
2. Paikallisen lehdistön alkoholiaiheinen kirjoittelu (Keskisuomalainen ja Hämeen Sanomat 2004-2007)
3. Paikallisen väestön alkoholipoliittisten mielipiteiden ja asenteiden muutokset
4. Paikallisen väestön alkoholijuomien kulutuksen ja koettujen haittojen muutokset
5. Muutokset poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelytapausten määrissä

Tutkimuksesta on julkaistu ja julkaistaan erillisartikkeleita. Tutkimuskokonaisuudesta tehdään loppuraportti.