Ohita navigointi
thl.fi etusivulle

Paikallinen alkoholipolitiikka -hanke

Mikä on PAKKA?

Puheenvuoro PAKKA -seminaarissa 26.11. 2007
Tutkimusprofessori Marja Holmila, Stakes

Yhteisöön vaikuttava toimintatapa

PAKKA -lyhenne tulee sanoista Paikallinen alkoholipolitiikka. Siihen tiivistyy hyvin se ymmärrys, jonka vuonna 2004 Jyväskylän ja Hämeenlinnan seutukunnissa käynnistynyt projektimme on tuottanut. Olennaista tässä hankkeessa on ollut toimia paikallisesti. Olennaista oli myös rakentaa toimintatapa, jossa vaikutetaan yhteisöön, ei yksittäisen yksilön alkoholinkäyttötapoihin. Haluamme muuttaa rakenteita, yhteisiä toiminta- ja ajattelutapoja. Siksi nimessä on sana "politiikka".

Alkoholihaittojen ehkäisy ei ole helppoa. Alkoholi on laajalti hyväksytty laillinen tuote, joka on erottamaton osa väestön valtaosan elämäntapaa. Se on myös merkittävä osa elinkeinoelämää ja alueiden, kuntien ja valtion taloutta. Haittoja tuottavan käytön ja muun käytön välistä rajalinjaa on vaikea vetää ja haittoja ilmenee kaikenlaisten ihmisryhmien keskuudessa.

Liikkeelle ei kuitenkaan ole tarvinnut lähteä tyhjin käsin. Eri puolilla maailmaa on ponnisteltu hyvin samanlaisten ongelmien kanssa, työtä on raportoitu ja sitä on tutkittu. Tiedämme jo paljon keinoista, jotka vaikuttavat parhaiten. Tutkijoiden ja asiantuntijoiden eri maissa tuottama tieto oli tärkeä lähtökohta. Se ei kuitenkaan riittänyt, sillä helppoja vastauksia tai temppuja ei ole. Toinen peruskivi oli yhteinen työ, yhteinen etsintä ja eri tahojen kokoaminen yhteisen tavoitteen taakse, arkiseen puurtamiseen.

Paikallinen alkoholipolitikka edellyttää laajapohjaista yhteistyötä

PAKKA valitsi toimintakentikseen kaksi seutukuntaa, ei kahta yksittäistä kuntaa. Tähän on kaksi syytä. Ensinnäkin, alkoholihaittojen ehkäisy on laaja-alaisuutensa vuoksi erityispalveluihin rinnastuvaa ja edellyttää useimmiten yksittäistä kuntaa isompia yksiköitä. Lisäksi paikallinen alkoholipolitiikka on paitsi kunnallisten, myös valtion alueviranomaisten yhteistyötä. Lääninhallinto ja poliisiorganisaatio ovat keskeisiä valtionhallinnon toimijoista alkoholiehkäisyn kentällä.

Hintojen ja saatavuuden sääntely tärkeää haittojen ehkäisyssä

Alkoholihaittojen ehkäisyn tehokkuutta käsitellyt kansainvälinen tutkimus painottaa alkoholijuomien saatavuuden merkitystä. Hintojen ja saatavuuden sääntely on kaikkialla tehokkain keino vähentää juomiseen liittyviä haittoja. Näiden keinojen lisäksi tarvitaan myös muita, suostutteluun, tiedon lisäämiseen sekä asenteita ja normeja muokkaavaan yhteiseen keskusteluun perustuvia keinoja.

Saatavuuden rajoittaminen tarvitsee tuekseen vaikuttamista lainsäädännön ulkopuolella olevaan epäviralliseen sosiaaliseen elämään. PAKKA on pyrkinyt lisäämään vanhempien keinoja ja ymmärrystä nuorten juomisen sääntelijöinä. Myös nuoria on aktivoitu ottamaan kantaa esimerkiksi juomien välittämiseen nuoremmille tai ravintolaelämän varjopuoliin.

Lainsäädännon rikkominen yleistä

PAKKA on painottanut saatavuuden kysymyksiä alueelliseen toimintaan ja päätöksentekoon soveltuvista näkökulmista. Monissa kohdin tämä tarkoittaa valtakunnallisen tai ylikansallisen lainsäädännön ja säännösten panemista täytäntöön. PAKKA on keskittynyt kahteen: alkoholin ostoikärajoihin ja humalaisille myymisen ja tarjoilun kieltoon.

Molemmat näistä ovat keskeisiä nuorten ja nuorten aikuisten juomista säänteleviä rajoituksia, ja niiden toimeenpano on suurelta osin alueellisten toimijoiden vastuulla. Molempien lakien kohdalla ongelmana on se, että niiden rikkominen on yleistä ja sanktiointi vaikeaa. PAKKA on rakentanut monipuolisen toimijaverkoston kummallekin paikkakunnalle.

Kauppojen ja ravintoloiden omavalvonnan kehittäminen

Aiemmasta ehkäisevän päihdetyön verkostoitumisesta Suomessa nämä ovat eronneet eniten siinä, että PAKASSA alkoholikaupan paikallisilla yrittäjillä on ollut keskeinen rooli. Olemme ottaneet työn alle kauppojen ja ravintoloiden omavalvonnan kehittämisen, hyvin tuloksin. Läänien vastuulla on myynnin virallinen valvonta ja poliisi huolehtivat yleisestä lainmukaisuudesta, järjestyksestä ja turvallisuudesta. Myös näiden tahojen työ on PAKAn myötä tehostunut ja löytänyt uusia muotoja. Eri toimijatahojen työ on vahvistunut koordinaatiosta ja yhdessä sovituista yhtäaikaisista toimenpiteistä.

Paikallisen alkoholipolitiikan resurssit eivät voi koskaan olla kovin suuret, vaan työ on suurelta osin tehtävä eri tahojen verkostoitumisena. Välttämätöntä on kuitenkin, että työtä koordinoi kokopäiväinen, asiaa tunteva henkilö.

Alkoholihaittojen ehkäisy on pitkäjänteistä, tavallaan loppumatonta ja näkymätöntäkin työtä, jossa tarvitaan runsaasti tietoa ja näkemystä, sitoutuneisuutta ja sosiaalisia taitoja.

Yksi ehkäisevän päihdetyön vaikeuksista on se, että työ hajoaa helposti erillisiksi puroiksi tai puuroutuu epämääräiseksi mössöksi. Päihteillä on kosketuskohtia niin monenlaisiin yhteiskunnan ilmiöihin. Keskittyminen yhteisesti hyväksyttyihin alkoholijuomien saatavuuden keinoihin - esimerkiksi ikärajasäätelyyn ja humalajuomisen ehkäisyyn - auttaa luomaan selkeän työohjelman, johon kaikki voivat osallistua.

Paikallinen alkoholipolitiikka tarvitsee selkeän vision

PAKKA-mallissa yhdistyvät kansalaisten osallistuminen, paikallisten alkoholimarkkinoiden sääntely, viranomaistoiminnot ja kuntien asukkailleen antamat palvelut. Paikallinen alkoholipolitiikka tarvitsee selkeän vision pysyäkseen koossa ja muuttuakseen toimintatarmoksi. Sen etenemistä tulisi myös seurata riittävällä määrällä tuloksellisuusmittareita.

On tärkeää, että toiminta suunnataan oikein. PAKKA-hanke on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka tavoitteena on osoittaa tutkitusti, millaiseen työhön rajalliset voimavarat on parasta ohjata. PAKKA-tutkimus on osittain kesken, mutta tähän mennessä saadut tulokset ovat lupaavia. Ne vahvistavat käsitystä, jonka mukaan alkoholilain toimeenpano laajasti ymmärrettynä on alueellisen alkoholipolitiikan keskeistä työkenttää. Saatavuuden sääntely omavalvonnan keinoin, viranomaisten valvonnan tehostaminen ja yleisen mielipiteen muuttaminen ovat keskiössä. Tärkeää on myös vaikuttaa epäviralliseen yhteisöllisyyteen, siihen mitä tapahtuu ihmisten välillä

Valvonta ja valistus vähensivät rikkomuksia

PAKKA tutkimus osoitti, että ravintoloiden humalalaisille tarjoilu väheni valvonnan ja valistuksen myötä. Alkoholin alaikäisille myynnin kontrolli kiristyi vähittäisliikkeissä. Nuoret kokevat alkoholijuomien hankinnan vaikeutuneen, ja väestön arviot todennäköisyydestä jäädä kiinni alkoholilain rikkomuksissa nousivat.

Väestö kannattaa PAKKA-hankkeen toimintamuotoja laajalti. On ollut suuri ilo seurata, miten tällainen toimintamalli aivan oikeasti voidaan toteuttaa suomalaisen yhteiskunnan käytännössä. Tutkimus pyrkii tallentamaan saadut opetukset mahdollisimman hyvin. Tämän päivän seminaarissa välitämme PAKKA-kokemuksen ja sen aikana kertyneen tietämyksen.


Sivun alkuun

Tulosta | Lähetä tiedoksi

Julkaistu 18.2.2009, Päivitetty 18.2.2009

Sivu päivitetty 18.2.2009
© THL, 2009 | Tietoa sivustosta | Verkkotoimitus
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos - PL 30, 00271 Helsinki - Kartta- puhelin 020 610 6000, Sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi