Mikä on PAKKA?
Puheenvuoro PAKKA -seminaarissa 26.11.
2007 Tutkimusprofessori Marja Holmila,
Stakes
Yhteisöön vaikuttava toimintatapa
PAKKA -lyhenne tulee sanoista Paikallinen alkoholipolitiikka.
Siihen tiivistyy hyvin se ymmärrys, jonka vuonna 2004 Jyväskylän ja
Hämeenlinnan seutukunnissa käynnistynyt projektimme on tuottanut.
Olennaista tässä hankkeessa on ollut toimia paikallisesti.
Olennaista oli myös rakentaa toimintatapa, jossa vaikutetaan
yhteisöön, ei yksittäisen yksilön alkoholinkäyttötapoihin. Haluamme
muuttaa rakenteita, yhteisiä toiminta- ja ajattelutapoja. Siksi
nimessä on sana "politiikka".
Alkoholihaittojen ehkäisy ei ole helppoa. Alkoholi on laajalti
hyväksytty laillinen tuote, joka on erottamaton osa väestön
valtaosan elämäntapaa. Se on myös merkittävä osa elinkeinoelämää ja
alueiden, kuntien ja valtion taloutta. Haittoja tuottavan käytön ja
muun käytön välistä rajalinjaa on vaikea vetää ja haittoja ilmenee
kaikenlaisten ihmisryhmien keskuudessa.
Liikkeelle ei kuitenkaan ole tarvinnut lähteä tyhjin käsin. Eri
puolilla maailmaa on ponnisteltu hyvin samanlaisten ongelmien
kanssa, työtä on raportoitu ja sitä on tutkittu. Tiedämme jo paljon
keinoista, jotka vaikuttavat parhaiten. Tutkijoiden ja
asiantuntijoiden eri maissa tuottama tieto oli tärkeä lähtökohta.
Se ei kuitenkaan riittänyt, sillä helppoja vastauksia tai temppuja
ei ole. Toinen peruskivi oli yhteinen työ, yhteinen etsintä ja eri
tahojen kokoaminen yhteisen tavoitteen taakse, arkiseen
puurtamiseen.
Paikallinen alkoholipolitikka edellyttää laajapohjaista
yhteistyötä
PAKKA valitsi toimintakentikseen kaksi seutukuntaa, ei kahta
yksittäistä kuntaa. Tähän on kaksi syytä. Ensinnäkin,
alkoholihaittojen ehkäisy on laaja-alaisuutensa vuoksi
erityispalveluihin rinnastuvaa ja edellyttää useimmiten yksittäistä
kuntaa isompia yksiköitä. Lisäksi paikallinen alkoholipolitiikka on
paitsi kunnallisten, myös valtion alueviranomaisten yhteistyötä.
Lääninhallinto ja poliisiorganisaatio ovat keskeisiä
valtionhallinnon toimijoista alkoholiehkäisyn kentällä.
Hintojen ja saatavuuden sääntely tärkeää haittojen
ehkäisyssä
Alkoholihaittojen ehkäisyn tehokkuutta käsitellyt kansainvälinen
tutkimus painottaa alkoholijuomien saatavuuden merkitystä. Hintojen
ja saatavuuden sääntely on kaikkialla tehokkain keino vähentää
juomiseen liittyviä haittoja. Näiden keinojen lisäksi tarvitaan
myös muita, suostutteluun, tiedon lisäämiseen sekä asenteita ja
normeja muokkaavaan yhteiseen keskusteluun perustuvia keinoja.
Saatavuuden rajoittaminen tarvitsee tuekseen vaikuttamista
lainsäädännön ulkopuolella olevaan epäviralliseen sosiaaliseen
elämään. PAKKA on pyrkinyt lisäämään vanhempien keinoja ja
ymmärrystä nuorten juomisen sääntelijöinä. Myös nuoria on aktivoitu
ottamaan kantaa esimerkiksi juomien välittämiseen nuoremmille tai
ravintolaelämän varjopuoliin.
Lainsäädännon rikkominen yleistä
PAKKA on painottanut saatavuuden kysymyksiä alueelliseen
toimintaan ja päätöksentekoon soveltuvista näkökulmista. Monissa
kohdin tämä tarkoittaa valtakunnallisen tai ylikansallisen
lainsäädännön ja säännösten panemista täytäntöön. PAKKA on
keskittynyt kahteen: alkoholin ostoikärajoihin ja humalaisille
myymisen ja tarjoilun kieltoon.
Molemmat näistä ovat keskeisiä nuorten ja nuorten aikuisten
juomista säänteleviä rajoituksia, ja niiden toimeenpano on suurelta
osin alueellisten toimijoiden vastuulla. Molempien lakien kohdalla
ongelmana on se, että niiden rikkominen on yleistä ja sanktiointi
vaikeaa. PAKKA on rakentanut monipuolisen toimijaverkoston
kummallekin paikkakunnalle.
Kauppojen ja ravintoloiden omavalvonnan kehittäminen
Aiemmasta ehkäisevän päihdetyön verkostoitumisesta Suomessa nämä
ovat eronneet eniten siinä, että PAKASSA alkoholikaupan
paikallisilla yrittäjillä on ollut keskeinen rooli. Olemme ottaneet
työn alle kauppojen ja ravintoloiden omavalvonnan kehittämisen,
hyvin tuloksin. Läänien vastuulla on myynnin virallinen valvonta ja
poliisi huolehtivat yleisestä lainmukaisuudesta, järjestyksestä ja
turvallisuudesta. Myös näiden tahojen työ on PAKAn myötä tehostunut
ja löytänyt uusia muotoja. Eri toimijatahojen työ on vahvistunut
koordinaatiosta ja yhdessä sovituista yhtäaikaisista
toimenpiteistä.
Paikallisen alkoholipolitiikan resurssit eivät voi koskaan olla
kovin suuret, vaan työ on suurelta osin tehtävä eri tahojen
verkostoitumisena. Välttämätöntä on kuitenkin, että työtä koordinoi
kokopäiväinen, asiaa tunteva henkilö.
Alkoholihaittojen ehkäisy on pitkäjänteistä, tavallaan
loppumatonta ja näkymätöntäkin työtä, jossa tarvitaan runsaasti
tietoa ja näkemystä, sitoutuneisuutta ja sosiaalisia taitoja.
Yksi ehkäisevän päihdetyön vaikeuksista on se, että työ hajoaa
helposti erillisiksi puroiksi tai puuroutuu epämääräiseksi
mössöksi. Päihteillä on kosketuskohtia niin monenlaisiin
yhteiskunnan ilmiöihin. Keskittyminen yhteisesti hyväksyttyihin
alkoholijuomien saatavuuden keinoihin - esimerkiksi
ikärajasäätelyyn ja humalajuomisen ehkäisyyn - auttaa luomaan
selkeän työohjelman, johon kaikki voivat osallistua.
Paikallinen alkoholipolitiikka tarvitsee selkeän vision
PAKKA-mallissa yhdistyvät kansalaisten osallistuminen,
paikallisten alkoholimarkkinoiden sääntely, viranomaistoiminnot ja
kuntien asukkailleen antamat palvelut. Paikallinen
alkoholipolitiikka tarvitsee selkeän vision pysyäkseen koossa ja
muuttuakseen toimintatarmoksi. Sen etenemistä tulisi myös seurata
riittävällä määrällä tuloksellisuusmittareita.
On tärkeää, että toiminta suunnataan oikein. PAKKA-hanke on
tutkimus- ja kehittämishanke, jonka tavoitteena on osoittaa
tutkitusti, millaiseen työhön rajalliset voimavarat on parasta
ohjata. PAKKA-tutkimus on osittain kesken, mutta tähän mennessä
saadut tulokset ovat lupaavia. Ne vahvistavat käsitystä, jonka
mukaan alkoholilain toimeenpano laajasti ymmärrettynä on
alueellisen alkoholipolitiikan keskeistä työkenttää. Saatavuuden
sääntely omavalvonnan keinoin, viranomaisten valvonnan tehostaminen
ja yleisen mielipiteen muuttaminen ovat keskiössä. Tärkeää on myös
vaikuttaa epäviralliseen yhteisöllisyyteen, siihen mitä tapahtuu
ihmisten välillä
Valvonta ja valistus vähensivät rikkomuksia
PAKKA tutkimus osoitti, että ravintoloiden humalalaisille
tarjoilu väheni valvonnan ja valistuksen myötä. Alkoholin
alaikäisille myynnin kontrolli kiristyi vähittäisliikkeissä. Nuoret
kokevat alkoholijuomien hankinnan vaikeutuneen, ja väestön arviot
todennäköisyydestä jäädä kiinni alkoholilain rikkomuksissa
nousivat.
Väestö kannattaa PAKKA-hankkeen toimintamuotoja laajalti. On
ollut suuri ilo seurata, miten tällainen toimintamalli aivan
oikeasti voidaan toteuttaa suomalaisen yhteiskunnan käytännössä.
Tutkimus pyrkii tallentamaan saadut opetukset mahdollisimman hyvin.
Tämän päivän seminaarissa välitämme PAKKA-kokemuksen ja sen aikana
kertyneen tietämyksen.
Sivun alkuun
|