Ehkäisevä mielenterveystyö

Mielenterveys

WHO:n määritelmän (1999) mukaan mielenterveys on älyllisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila, jossa yksilö ymmärtää omat kykynsä, pystyy toimimaan elämän normaalistressissä, pystyy työskentelemään tuottavasti tai tuloksellisesti, ja pystyy toimimaan yhteisönsä jäsenenä.

Positiivisen mielenterveyskäsityksen mukaan mielenterveys nähdään voimavarana, joka on keskeinen yleisen hyvinvoinnin kannalta ja kyvylle havaita, ymmärtää ja tulkita ympäristöä sekä viestiä keskenään.

Mielenterveys erottamattomana terveyden osana heijastelee yksilön ja ympäristön välistä alati muuttuvaa tasapainoa. Mielenterveyttä määrittävät tekijät voidaan jakaa seuraaviin neljään osa-alueeseen:

1) yksilölliset tekijät ja kokemukset (mm. identiteetti, käsitys itsestä,
sopeutumiskyky, stressinsietokyky, fyysinen terveys);
2) sosiaalisen vuorovaikutuksen kenttä (yksilötaso - perhe - lähiyhteisö -
koulu/työ - ympäristö);
3) yhteiskunnan rakenteet ja resurssit (esim. yhteiskuntapolitiikka,
asumisolot, taloudelliset resurssit, palvelujen saatavuus);
4) kulttuuriset arvot (mm. vallitsevat yhteiskunnalliset arvot, mielenterveyden
arvostus, mielenterveysongelmien leimaavuus, erilaisuuden sietäminen).

(esim. Lavikainen, J., Lahtinen, E. & Lehtinen, V. (toim.) 2004. Mielenterveystyö Euroopassa. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2004:17. Edita: Helsinki.)