Kouluterveyskyselystä toimintaan -malli

Prosessimaisessa toimintamallissa nuorten hyvinvoinnin kehittämistä lähestytään sekä koulu- että kuntatasolta. Kuntataso on jaettu 1) strategiatasoon ja 2) suunnittelu- ja toimeenpanotasoon. Koulutaso on puolestaan jaettu 1) suunnitteluun ja 2) toimintaan.

Sekä kunta- että koulutasolle asetetaan Kouluterveyskyselyn tulosten pohjalta yhteiset yleiset tavoitteet. Molemmilla tasoilla voi olla myös omia erillisiä tavoitteita, jotka tukevat yhteisten tavoitteiden toteutumista. Tiedonkulku yhteisistä tavoitteista ja niiden toteuttamiseen tähtäävästä toiminnasta tulee varmistaa kuntatasolta koulutasolle ja päinvastoin.

Poikkihallinnollisuus on työskentelyn lähtökohtana, sillä yksittäisellä hallinnonalalla on harvoin mahdollisuus yksin vaikuttaa merkittävästi nuorten hyvinvointiin. Vastuunjaon ja aikataulutuksen täytyy olla selkeää; on sovittava yhdessä, mitä kukin hallinnonala tai kouluyhteisön jäsen tekee, ja millä aikataululla. Kouluterveyskyselyn tuloksista ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia tukevasta työstä tiedottamisen tulee tapahtua avoimesti. Nuoret ovat keskeisiä toimijoita mallissa ja heidän osallisuutensa tulee varmistaa.

Ammattikorkeakoulun ja kouluterveyslähettiläiden tehtävänä on tukea nuorten hyvinvointia edistävää työtä kunnissa ja kouluissa tarpeen mukaan esimerkiksi toimimalla asiantuntijana kunnan poikkihallinnollisessa yhteistyöryhmässä tai koulujen laajennetussa oppilashuoltoryhmässä.

Kouluterveyskyselystä toimintaan -kehittämishanke

Toimintamalleja Kouluterveyskyselyn hyödyntämiseksi kehitettiin vuosina 2005 - 2007. Hankkeessa olivat mukana kouluterveyslähettiläät Pohjois-Karjalan, Kajaanin ja Oulun seudun ammattikorkeakouluista. Paikkakunnittain toiminta voidaan karkeasti jakaa eri tasoilla tapahtuvaksi toiminnaksi:

• Oulun malli: Kunnan kaikkien hallintokuntien sitoutuminen Kouluterveyskyselyn hyödyntämiseen ja kouluyhteisön terveyttä tukevaan toimintaan. Ks. Terve, tulevaisuus! -toimintamalli -esite (pdf)
• Kajaanin malli: Sivistystoimialan sitoutuminen Kouluterveyskyselyn hyödyntämiseen ja oppilaiden osallisuuden tukemiseen osana kouluyhteisön terveyttä tukevaa toimintaa. Ks. Kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen on yhteistyötä -esite (pdf, 307 kt)
• Pohjois-Karjalan malli: Kouluyhteisöjen sitoutuminen Kouluterveyskyselyn hyödyntämiseen erillisten teemojen osalta kouluyhteisön terveyden tukemisessa.

Katso myös hankkeen loppuraportti.