Tulosten hyödyntäminen kunnan päätöksenteossa

Kouluterveyskysely tarjoaa runsaasti tietoa nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista. Kysely tehdään samoissa kunnissa joka toinen vuosi. Monissa kunnissa on saatavilla vertailukelpoista tietoa peruskoululaisista vuodesta 1996 ja lukiolaisista vuodesta 1999 alkaen. Toisen asteen ammattiin opiskelevista on vertailutietoa vuodesta 2008 alkaen.

Kouluterveyskyselyssä on paljon sellaista tietoa nuorista, jota voi hyödyntää esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tai hyvinvointikertomuksen laadinnassa. Hyvinvointisuunnitelman pitää esimerkiksi sisältää tietoa lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta. Hyvinvointikertomukseen saa Kouluterveyskyselystä indikaattoreita seuraavista hyvinvoinnin osa-alueista:

• nuorten elinympäristö (kokemukset koulun ilmanlaadusta),
• nuorten terveys (terveydentila, oireet, masentuneisuus, seksuaaliterveys, ylipainoisuus),
• nuorten elämäntavat (liikunta, tupakointi, päihteiden käyttö),
• nuorten elämänhallinta (koulukiusaaminen, koulun työilmapiiri, poissaolot, koulumenestys, ystävyyssuhteet) ja
• nuorten kokemukset terveyspalveluista (koululääkärin ja -terveydenhoitajan saatavuus).

Koko kuntaa koskevan strategiatason lisäksi eri hallintokunnat voivat tarkastella tuloksia oman vastuualueensa näkökulmasta ja kohdentaa toimintaansa kyselyssä esiin tulleiden tarpeiden mukaan. Kouluterveyskyselyn tulosten avulla voidaan myös arvioida tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia.

Työryhmästä tehoa tulosten hyödyntämiseen

Kouluterveyskyselystä toimintaan -malli

Kouluterveyskyselyn tulosten tulkitseminen

Muualla palvelussa

Hyvinvointikertomus