Käsitemäärittelyjä

Kansanterveystyö
Terveyden edistäminen
Terveysvaikutusten arviointi
Public Health

Kansanterveystyö tuli suomalaisen terveyspolitiikan ydinkäsitteeksi kansanterveyslain valmistelun yhteydessä 1960-luvulla. Kansanterveystyön tavoitteita ja sisältöä ei ole teoreettisemmin määritelty, eikä sille myöskään ole selvää kansainvälistä vastinetta. Näin kansanterveystyön sisältö on määrittynyt hallinnollisesti vuonna 1972 voimaan tulleessa kansanterveyslaissa ja sen tulkinnoissa.

Kansanterveyslain valmistelussa ja ensimmäisessä pykälässä kansanterveystyön sisältö määriteltiin laajasti.

Kunnan kansanterveystyön tehtävät on täsmennetty lain 14 §:ssä, jossa ne rajattiin yksilöön kohdistuvaan terveyden- ja sairaanhoitoon. Terveydensuojelu ja työterveyshuolto kuuluvat kunnan kansanterveystyöhön, mutta niistä säädetään tarkemmin erillislaeissa. Kansanterveyslain mukaan kunnan kansanterveystyön toiminnallisena tavoitteena on kansanterveyslain perusteella ollut terveydensuojelun, työterveyshuollon, muun yksilöihin kohdistuvan ehkäisevän terveydenhuollon, perussairaanhoidon, kuntoutuksen ja sairaankuljetuksen sekä niiden tukipalveluiden yhdistäminen terveyskeskustoiminnaksi.Kansanterveyslaissa yhdistettiin kolmea kansainvälisesti vakiintunutta toimintalinjaa: "public health", "preventive medicine" ja "primary medical care". Rajaus yksilökohtaiseen terveyden- ja sairaanhoitoon kavensi "public health" -toiminta-ajatusta. Esimerkiksi kunnan väestön terveyden monitorointi ei sisältynyt kansanterveystyön tehtäviin. Myös kansainvälisesti tuolloin vahvistumassa ollut "community health" -toimintasuunta jäi pois kunnan kansanterveystyöstä. Hallitus on esittänyt eduskunnalle kansanterveyslain muuttamista niin, että rajaus yksilökohtaiseen terveyden ja sairaanhoitoon poistetaan. Kunnan kansanterveystyön tehtäviä ehdotetaan laajennettaviksi väestön terveyden ja väestöryhmien välisten terveyserojen seurantaan. Lakimuutokseen sisältyy myös velvoite aktiiviseen yhteistyöhön ja vaikuttamiseen.

Terveyden edistäminen (health promotion) on kuulunut suomalaisen ja kansainvälisen terveyspoliittisen kirjallisuuden sanastoon jo ainakin 1920-luvulta alkaen. 1970-luvulle saakka terveyden edistämisellä tarkoitettiin Suomessa terveyssuuntautunutta toimintaa terveys-sairaus -jatkumolla. Esimerkkinä tästä on Terveydenhuollon suunnittelukomitean mietinnön määrittely (Kom 1971:B4, sivu 3): "Terveydenhuolto käsittää kaiken sen toiminnan, jonka tarkoituksen on

• terveyden edistäminen ja säilyttäminen (health promotion and maintenance);
• sairauden ennaltaehkäisy (prevention);
• sairauksien parantaminen (curative care) sekä
• lääkinnällinen kuntoutus (medical rehalibitation)"

Terveyden edistäminen sai uuden painoarvon ja sisällön Maailman terveysjärjestön Euroopan aluetoimiston johdolla 1980-luvun alussa käynnistyneessä kehitystyössä, jossa korostettiin terveyden yhteiskunnallista määräytymistä ja kokonaisvaltaista toimintaa terveyttä edistävästä yhteiskuntapolitiikasta terveyspalvelujen uudistamiseen. WHO:n johdolla kehittynyt määrittely nostaa terveyden edistämisen laajaksi yläkäsitteeksi, joka kattaa sekä terveydenhuollon että muilla hallinnonaloilla, kansalaisjärjestöissä ja yrityksissä toteutuvan toiminnan kansanterveyden parantamiseksi ja väestöryhmien välisten terveyserojen vähentämiseksi.

Suomessa terveyden edistäminen tuli terveyspolitiikan keskeiseksi käsitteeksi 1990-luvulla. Sen sisältöä ja tulkintaa ei ole tarkemmin määritelty. Terveyden edistämisen tärkein kansallinen ohjelma on Terveys 2015 -kansanterveysohjelma.

Terveyden edistämisen määrittelyssä esiintyy kaksi tulkintaa. Terveyden edistäminen voidaan ymmärtää erityiseksi toiminnan ja osaamisen alueeksi tai terveyspolitiikan ja laajemminkin yhteiskuntapolitiikan toimintasuunnaksi, jossa ydinarvona ja päämääränä on väestön terveyden lisääminen ja väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen. WHO:n Euroopan toimiston johdolla valmistellussa ja vuonna 1986 hyväksytyssä Ottawan julkilausumassa terveyden edistäminen (Health Promotion) tulkitaan yhteiskuntapolitiikan tietyksi vaihtoehdoksi, jossa julkinen valta ja kansalaisjärjestöt sitoutuvat kaikessa toiminnassaan edistämään väestön terveyttä. Tämä tulkinta on vahvistettu useiden myöhempien kansainvälisten asiantuntijakokousten kannanotoissa, viimeksi elokuussa 2005 Bangkokissa (Bangkok Charter).

Ruotsin uutta terveyspolitiikkaa määrittelevässä laissa ja sen tulkinnoissa terveyden edistämisen termi ei ole keskeisesti esillä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että terveyden edistämisen näkökulma olisi sivuutettu. Päinvastoin, Ruotsin uutta "kansanterveyslakia" ja sen kiteyttämää kansanterveystyötä on kansainvälisessä arvioinnissa pidetty malliesimerkkinä modernin terveyden edistämisen soveltamisesta. Terveyden lisääminen ja väestöryhmittäisten terveyserojen vähentäminen ovat terveyspolitiikan ja yleisemminkin yhteiskuntapolitiikan yhteisiä päämääriä, joihin pyritään kansanterveystyöllä. Kansanterveystyön sisältö ja tehtävät tulkitaan laajasti ja ne kattavat yhteiskuntapolitiikan koko kentän. Terveyttä edistävä terveydenhuolto on yksi yhdestätoista Ruotsin kansanterveystyön toimintasuunnasta (Hogsted ym. 2004).

Hallituksen esityksessä kansanterveyslain muuttamiseksi (HE 65/2005) ei suoraan määritellä terveyden edistämisestä, mutta aivan ilmeisesti tukeudutaan jälkimmäiseen tulkintaan: Kuntien ja niiden toimialojen tulisi sitoutua väestön terveyden lisäämiseen ja väestöryhmittäisten terveyserojen vähentämiseen. Terveydenhuollolla ja kansanterveystyöllä on erityinen kansanterveysvastuu ja siitä seuraavia tehtäviä kuten väestön terveyden ja terveysolojen seuraaminen sekä toimiminen kansanterveysasiantuntijana ja -vaikuttajana suhteessa muihin toimialoihin, järjestöihin ja yrityksiin.

Lisätietoa:

http://www.who.int/healthpromotion/en/

Folkhälsoinstitut: Towards more health promoting health and medical care. National Institute of Public Health R 2004:55. ( http://www.fhi.se/templates/Page____4030.aspx)

Hogstedt Ch, Lundgren B, Moberg H, Petterson B, Ågren G. The Swedish Public Health Policy and the National Institute of Public Health. Scand J Public Health 2004: Suppl 64.

Savola E, Koskinen-Ollonqvist P. Terveyden edistäminen esimerkein. Käsitteitä ja selityksiä. Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja -sarja 3/2005.

Vertio H. Terveyden edistäminen. WSOY 2003

Ågren G. Sweden's new public health policy. The National objectives for Sweden. 2003. www.fhi.se.

Terveysvaikutusten ennakkoarvioinnilla (TVA) tarkoitetaan prosessia, jossa arvioidaan ennalta hankkeen, suunnitelman, ohjelman tai minkä tahansa päätöksen vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Ennakkoarvioinnin tarkoituksena on tuottaa suunnitteluun ja päätöksentekoon tietoa eri vaihtoehtoehtojen todennäköisistä vaikutuksista.

Lisätietoa:

www2.stakes.fi/sva

Kauppinen T & Nelimarkka K (2004). Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Terve Kunta -verkoston kunnissa. Stakes, Aiheita 18/2004. http://www2.stakes.fi/verkkojulk/pdf/Aiheita18-2004.pdf

Savolainen-Mäntyjärvi R (2000). Terveysvaikutusten arviointi. Lääkärilehti 45 ss. 4647-4652. http://www2.fimnet.fi/pdf/2000/SLL452000-4647.pdf

WHO:n Health Impact Assessment -sivut http://www.who.int/hia/en/

Kemm J, Parry J, & Palmer S (eds.) (2004) Health impact assessment - concepts, theory, techniques and applications. Oxford: Oxford University Press.

Cole B, Shimkhada R, Fielding J, Kominski G & Morgenstern H. (2005) Methodologies for realizing the potential of health impact assessment. Am J Prev Med 2005;28(4).

Public Health

Kansainvälisen kirjallisuuden ydinkäsitteelle "public health" ei ole suoraa suomenkielistä vastinetta. Kansanterveystiede viittaa tämän käsitteen tutkimukseen perustuvaan tulkintaan ja kansanterveystyö taas käytännön toimintaan. Myös englanninkielisessä kirjallisuudessa "public health" esiintyy monessa merkityksessä: "…as a condition, a discipline, a profession, an infrastructure, a philosophy or even as a moment. (Beagleghole and Dal Poz, 2003). Englannissa ja USA:ssa sovelletaan hieman erilaisia määrittelyjä:

• Englanti: "…the art and science of preventing disease, promoting health and prolonging life through the organized efforts of society"
• USA: "The mission of public health is to fulfil society's interests in assuring conditions's in which people can be healthy".

Tuoreessa katsauksessa Beaglehole työtovereineen (2004) esittää vielä yleisempää määrittelyä: "Public health is collective action for sustained population-wide health improvement". Samalla he täsmentävät viisi ydinteemaa:

• health systems leadership
• collaborative actions- multidisciplinary approach
• political engagement in public health policy
• community partnership

Lisätietoa:

Beaglehole R, Dal Poz MR. Public health worforce: challenges and policy issues.

Human Resources for Health 2003:1/4:1-7 (http://human-resourcees-health.com/content/1/1/4)

Beaglehole R, Bonita R, Horton R, McKee M. Public health in the new era: improving health through collective action. Lancet 2004;363:2084-2086.