Vaikutusten tunnistamisprosessi

Monipuoliset perustiedot ja osallistuminen tukevat vaikutusten tunnistamista. Vaikutusten tunnistamisen apuna toimivat vaikutusalueen asukkaiden tunnistamat vaikutukset. Ihmisten itsensä tunnistamat vaikutukset kannattaa ottaa huomioon alueensa ja elämänsä asiantuntijoina. Jos esim. asukkaiden tunnistamia haittoja tai kokemia pelkoja ei oteta huomioon, ne voivat haitata suunnittelua myöhemmin. Asiantuntijoita tarvitaan toisaalta "yleisten edun", heikkojen väestöryhmien tai tulevien asukkaiden edustajina.

Tarkistuslistat ovat hyvä väline aloittaa vaikutusten tunnistaminen. Vaikutusten tunnistamisesta on hyvä täydentää muilla menetelmillä. Monipuolisen tietämyksen saamiseksi on erilaisia menetelmiä: kysely, haastattelu, sekundääriset aineistot (tilastot, kartat, sanomalehdet), osallistuva havainnointi (yleisötilaisuudet, asukaskokoukset, kävelykierrokset), osallistuminen (asiantuntijat, yleisötilaisuudet, yhteistyöryhmä), havainnollistaminen jne.

Yksi vaikutusten tunnistamisen menetelmä on taulukko, jossa ensimmäisessä sarakkeessa on lueteltu erilaisia vaikutusteemoja (joita voi kerätä tarkistuslistoista) ja muut sarakkeet kuvaavat erilaisia alueella olevia ihmisryhmiä, jotka voivat olla iän, asuinpaikan tai sosioekonomisen aseman mukaan jaoteltuja. Taulukko täytetään miettimällä kohdistuuko tietystä vaikutusteemasta vaikutuksia kulloisellekin ihmisryhmälle.

Tietoa voi saada esimerkiksi YVA-työryhmältä, asukkailta, paikallisilta sosiaali-, terveys-, sivistys- tai elinkeinosektorin edustajilta, asiantuntijalaitoksista ja -verkostoista sekä aikaisemmista arvioinneista. Mieti, ketkä kaikki ovat osallistuneet vaikutusten tunnistamiseen, ja kuinka paljon osallistujien valikoituminen on vaikuttanut siihen, mitkä vaikutukset on tunnistettu.

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten tunnistamiseen voidaan käyttää myös seuraavaa tarkentuvaa prosessia:

• Valistunut arvaus: Arvioija kerää eri lähteistä tietoa todennäköisistä vaikutuksista (avainhenkilöiden haastatteleminen, tarkistuslistojen, tutkimusten, indikaattorien, trendien, kyselyjen ja asiantuntijaverkoston hyödyntäminen).
• Ensimmäinen tarkistuskierros: Alustava lista tarkistetaan yhdessä työntekijän, arviointiryhmän tai asiantuntijoiden kanssa.
• Toinen tarkistuskierros: Vaikutuksen kohteen (asiakkaat, henkilökunta, asukkaat) suorittama tarkistus ja täydennys esim. kyselyn tai haastattelujen avulla.

Tarkemmin aiheesta

Huoli ja epävarmuus

Tarkistuslistoja vaikutuksista (pdf, 132 kt)

Tutustu myös

Tietojen hankinnan menetelmiä