Näkökulmia ihmisiin kohdistuviin vaikutuksiin
Käytännön suunnittelutyössä ihmisiin kohdistuvien vaikutusten
tunnistamiseksi on olemassa useita erilaisia jaotuksia ja
tarkistuslistoja. Esimerkiksi STM:n ihmisiin kohdistuvien
vaikutusten arviointi -oppaan (1999:1) ohjeistama vaikutusten
arviointi perustuu listaan, jota voidaan pitää vaikutusten
arvioinnin miniminä. Ainakin tarkistuslistassa mainitut vaikutukset
tulee arvioida. Tarkistuslista on hyvä lähtökohta vaikutusten
tunnistamiseen.
Kannattaa muistaa että yleensä esiintyvien vaikutusten lisäksi
ihmisiin kohdistuvat vaikutukset nousevat paikallisuudesta ja
ajasta tulevina ainutkertaisina asioina, jotka on tapauskohtaisesti
erikseen tunnistettava. Tunnistaminen riippuu siitä, millaisella
näkökulmalla vaikutuksia lähdetään tunnistamaan. Tunnistamisen
helpottamiseksi vaikutuksia on jaoteltu eri tavoin.
Tunnistamisen apuna käytettäviä jaotuksia
1) Jako sosiaalisiin ja terveydensuojelulain
tarkoittamiin terveysvaikutuksiin
2) Jako määrällisiin ja
laadullisiin vaikutuksiin:
A. Vaikutuksia palvelutarpeeseen, yhteiskunnan näkökulma
(useimmin mitattavia eli määrällisiä):
Esimerkiksi:
- elinoloihin: asumiseen, palveluiden saatavuuteen,
työllisyyteen
- mitattavaan terveyteen: sairastuvuus, kuolleisuus
- väestömuutoksia: määrän ja rakenteen muutokset
- julkisiin ja yksityisiin voimavaroihin: palveluihin,
elinkeinotoimintaan, talouteen ja maankäyttöön
B. Vaikutuksia hyvinvointiin, ihmisen/yhteisön näkökulma
(useimmiten laadullisia): Näkökulmana eri
ryhmiin/elämäntilanteisiin (lapsi, työtön, pyöräilijä
jne.)kohdistuvia muutoksia
- viihtyisyys, sosiaaliset suhteet, mielikuvat, kokemukset,
pelot
- luontoon kohdistuvien vaikutusten sosiaaliset ja terveydelliset
ulottuvuudet (esim. virkistys, elinympäristön väline-/itseisarvo,
elinkeino)
- koetut terveysvaikutukset
3) Suorat (esim. pakkomuutto, työllisyys,
altistuminen) ja
välilliset (esim. huostaanotot, rikollisuus,
sairastavuus) vaikutukset.
4) Vaikutusten tunnistamisessa voidaan tarkastella vaikutusten
kohdentumista
- eri väestöryhmiin (esim. sukupuolet, sosioekonomiset
väestöryhmät, lapset vanhukset, kodinhoitajat, maanviljelijät,
työttömät, pyörätuolin käyttäjät, polkupyöräilijät,
joukkoliikenteen käyttäjät)
- alueisiin (maantieteelliset alueet, "tien toisella puolella
olevat"
- ajallisesti, esim. välittömät ja viivästyneet vaikutukset
("tulevat sukupolvet")
- eri toimijoihin (käyttäjäryhmät, elinkeinoelämä, kunnat,
sosiaali-, terveys-, tekninen ja ympäristöalat)
5) Tarkistuslistat yhtenä apukeinona:
- Vaikutukset elämäntapaan ja elämänlaatuun, esimerkiksi
päivittäisiin elämis- ja liikkumismahdollisuuksiin, sosiaalisiin
suhteisiin, viihtyvyyteen, turvallisuuteen sekä mielikuviin
terveydestä ja turvallisuudesta
- Vaikutukset elinoloihin, esimerkiksi asumiseen, palvelujen
saatavuuteen ja työllisyyteen
- Väestömuutokset, esimerkiksi uudelleen asuttaminen,
väestömäärän ja -rakenteen muutokset
- Vaikutukset julkisiin ja yksityisiin voimavaroihin, esimerkiksi
palveluihin, elinkeinotoimintaan, talouteen ja maankäyttöön
- Luontoon kohdistuvien vaikutusten sosiaaliset ulottuvuudet,
esimerkiksi luonnon, melun, päästöjen kokeminen ja
virkistysmahdollisuudet
Mitattavat ja määrälliset vaikutukset
Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset voidaan käsittää
palvelutarpeita tuottavina vaikutuksina. Tällaisia ovat mm.
vaikutukset elinoloihin (esim. asumiseen, palveluiden saatavuuteen,
työllisyyteen), väestöön (määrän ja rakenteen muutokset) tai
julkisiin ja yksityisiin voimavaroihin (palveluihin,
elinkeinotoimintaan, talouteen ja maankäyttöön). Näitä vaikutuksia
kutsutaan usein myös sosioekonomisiksi vaikutuksiksi. Ominaista
tälle, usein yhteiskunnalliselle näkemykselle on vaikutusten
mitattavuus ja suoraan vaikuttavuus.
Myös terveydensuojelulain määrittämät terveysvaikutukset ovat
selkeästi mitattavia, kuten ilman pilaantumisen, melun, talousveden
tai maaperän aiheuttamat sairaudet tai niiden riski.
Usein näitä määrällisiä ja helpommin havaittavissa olevia
vaikutuksia tunnistetaan enemmän kuin niitä on mahdollista
tarkastella lähemmin. Vaikutusten merkittävyyden arviointiin ja
rajaamiseen on olemassa omat menetelmänsä.
Kokonaisvaltainen näkemys vaikutuksista
Suuri osa ihmisiin kohdistuvista vaikutuksista on laadullisia ja
epäsuoria. Ihmisen ja yhteisön näkökulma voi tarkentua eri
ihmisryhmiin (maanviljelijät, kodinhoitajat, saamelaiset,
pyörätuolin käyttäjät, polkupyöräilijät, kävelijät,
joukkoliikenteen käyttäjät) tai eri elämäntilanteissa (lapsi,
lapsiperhe, vanhus, työtön) kohdistuviin vaikutuksiin. Ihmisiin
kohdistuva vaikutus voi olla muutoksia viihtyisyydessä,
sosiaalisissa suhteissa, mielikuvissa ja turvallisuuden tai
terveellisyyden kokemisessa. Näkökulmaa laajennettaessa voidaan
tarkastella myös vaikutuksia sosiaaliseen kestävyyteen.
Muutokset yhteisön alakulttuurissa, uskomuksissa tai arvoissa,
samoin kuin muutokset yhteisön yhtenäisyydessä tai tavassa toimia
ovat sosiaalisia vaikutuksia. Yhteys laajan terveyskäsityksen
sisältämiin sosiaaliseen tai psykologiseen terveyteen on selvä.
Raja sosiaalisen ja terveysvaikutuksen välillä onkin liukuva. Siksi
tarkoitettaessa molempia laaja-alaisesti ja kokonaisvaltaisesti
voidaan käyttää termiä ihmisiin kohdistuvat vaikutukset.
Vaikutusalueen rajaaminen ja erilaiset maantieteelliset alueet
voivat olla tärkeitä ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ja niiden
kohdentumisen tunnistamiselle. Vaikutukset saattavat myös
ajallisesti jakautua epätasaisesti. Osa vaikutuksista on vain
väliaikaisia, esimerkiksi rakentamisen aikaan kohdistuvia haittoja,
osa vaikutuksista saattaa kohdistua vasta tuleviin sukupolviin.
Arviointiprosessilla on jo sinällään vaikutusta alueen
asukkaisiin, se saattaa käynnistää vastustuksen ja synnyttää
huolta, epävarmuutta tai toiveita, vaikka ihmisiin kohdistuvia
vaikutuksia ei arvioitaisikaan tai osallistumista ei
toteutettaisi.
Vaikutusketjut ja vaikutusverkot:
- Usein ihmisiin kohdistuvat vaikutukset syntyvät pitkien
vaikutusketjujen kautta. Esimerkiksi: päästö - kulkeutuminen -
muutunta - altistuminen - sairastuminen
- Ketju voi taittua kehäksi, jolloin ei voida suoraan sanoa, mikä
on syy ja mikä seuraus.
- Kun vaikutusketjut limittyvät toisiinsa, puhutaan
vaikutusverkoista.
Tavoitteiden asettamisen kautta tunnistettu vaikutus
Vaikutuksia voi tarkastella myös tavoitteiden asettamisen
kautta. Ympäristölle tai olosuhteille voidaan antaa tavoitteita ja
arvioinnissa tarkastellaan näiden tavoitteiden toteutumista.
Kohteena olevalle päätökselle tunnistetaan tavoitteet ja
erilaisia toteuttamistapoja eli vaihtoehtoja. Tavoitteet ja
vaihtoehdot tulisi kuvata riittävän yksityiskohtaisesti, jotta
vertailuun osallistuvilla olisi samanlainen mielikuva tavoitteiden
ja vaihtoehtojen sisällöstä. Tavoitteiksi kirjataan se, mitä
oikeastaan halutaan, esimerkiksi "asukkaiden
tapaamismahdollisuuksien parantaminen" tai "melualueen
pienentäminen niin että mahdollisimman harva altistuu melulle".
Tavoitteet voivat olla keskenään ristiriitaisia, osa
tavoitteista voi olla päätöstentekoelimien osa asukkaiden
määrittelemiä. Tavoitteet voivat olla olemassa olevien tavoitteiden
konkretisointeja tai uusia, prosessin aikana syntyneitä.
Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia voi tarkastella myös
tavoitteista riippumatta. Osallistumisen kautta saadaan selville
merkittävänä pidettävät sosiaaliset vaikutukset, joiden muutoksia
tarkastellaan arviointivaiheessa. Tapaamisesimerkki voi sosiaalisen
vaikutuksena olla esimerkiksi "asukkaiden tapaamismahdollisuuksien
muutos."
Esimerkkejä tavoitteiden käytöstä arvioinnissa löytyy luvusta
Esimerkkejä IVA:n vaiheista. |