Hankkeen lähtötiedot vaikutusten arvioinnissa

Lähtötiedoissa kannattaa vähintään olla:

Kuvaus väestörakenteesta

• Esimerkiksi: väestön määrä, ikä- ja sosioekonominen asema, perhetyyppi, sairastavuus, koulutustaso
• Lähteitä: tilastot, vertailu siitä, poikkeaako kohdealue kunnan tai maan keskiarvosta

Yleiskuvaus elinkeinorakenteesta ja sen kytköksistä suunniteltuun hankkeeseen

• Esimerkiksi: tulotaso, työllisyys, asukkaiden ammattijakauma, työpaikkojen määrä ja työpaikkaomavaraisuus
• Lähteitä: tilastot, karttatulkinta, muut asiakirjat, haastattelut

Tiedot maankäytöstä ja sitä koskevista suunnitelmista

• Esimerkiksi: kaavoitustilanne, maankäytön suunnitelmat, virkistykseen sopivat alueet, ympäristöterveyden riskialueet, muut hankkeet, jotka voivat vaikuttaa arviointiin
• Lähteitä: viralliset asiakirjat, viranhaltijoiden haastattelu

Kuvaus elinympäristön tilasta ja laadusta

• Esimerkiksi: ilman ja juomaveden laatu, melu ja hiljaiset alueet, maaperän puhtaus
• Menetelmiä: päästö- ja pitoisuusmittaukset, tilastot, maankäytönsuunnitelmat, ympäristöterveysohjelmat

Kuvaus elinympäristön ominaisuuksista ja yhteisön elinolosuhteista

• Esimerkiksi: palvelurakenne, turvallisuus, ympäristön kokeminen, viihtyisyys, yhteisön omat tavoitteet
• Lähteitä: tilastot, media-analyysi, karttatulkinta, haastattelut, havainnointi, hyvinvointiohjelmat

Arvio vallitsevista sosiaalisista ja kulttuuriarvoista

• Esimerkiksi: elämäntapa, alueidentiteetti, ympäristöön ja yhteisöön kohdistuvat ristiriidat
• Lähteitä: media-analyysi, haastattelut

Lähtötietojen lähteet ja arvio tietojen luotettavuudesta ja puutteista