Tietojen hankinta ja täydentäminen
Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin eri vaiheissa
tarvitaan tietoa nykytilasta, vaihtoehdoista ja vaikutuksista.
Tietoa voi hankkia esimerkiksi lyhyen tiedonkeruuprosessin avulla.
Tiedonkeruu painottuu yleensä arvioinnin alkuun. Lisää tietoa tulee
koko arvioinnin ajan sekä erikseen kerättynä tai esimerkiksi
palautteina yleisötilaisuuksissa tai lausunnoissa. Arvioinnissa
voidaan hyödyntää myös aiemmin kerättyä materiaalia.
Mihin tietoa ihmisistä ja yhteisöstä tarvitaan?
1. Onko päätöksellä tai suunnitelmalla merkittäviä
vaikutuksia?
kerätään tietoa arvioinnin tarpeellisuuden harkintaa varten
2. Mitä tiedetään alueesta ja yhteisöstä?
kootaan ja täydennetään lähtötietoja
3. Millaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja on
olemassa?
kerätään tietoa, jotta voidaan kuvata
vaihtoehtoja
4. Millaisia vaikutuksia vaihtoehdot
tuottavat?
tunnistetaan ja valitaan arvioitavat vaikutukset
5. Miten vaihtoehdot eroavat
vaikutuksiltaan?
arvioidaan ja vertaillaan vaihtoehtojen vaikutuksia
6. Tietävätkö päättäjät vaihtoehtojen todennäköiset
vaikutukset?
raportoidaan kerätty materiaali ja
siihen perustuva arviointi
7. Onko vaikutukset arvioitu
oikein?
aloitetaan uusi tiedonkeruu, joka tukee
oppimista seuraavia arviointeja varten
Tietoa tarvitaan myös halutusta tulevaisuudesta eli suunnitelman
tai päätöksen tavoitteista. Tavoitteiden aukikirjaaminen tukee
arvokeskustelua osoittamalla arvioinnin alussa mitä halutaan ja
näyttämällä arvioinnin lopussa mikä on riittävää. Tavoitteiden
määrittelyssä on hyvä huomioida myös valtakunnalliset (esim.
KASTE-ohjelma), paikalliset (esim. kunnan BSC,
hyvinvointikertomuksen johtopäätökset) ja oman hallinnonalan
indikaattorit ja tavoitteet.
Arvioinnin edetessä on tärkeää tietää, miten vaikutukset
kohdistuvat eri ihmisryhmiin, kuinka ne kokevat vaikutukset sekä
kuinka voidaan lieventää kielteisiä vaikutuksia ja vahvistaa
myönteisiä vaikutuksia.
Tietoa tarvitaan:
- mitattavissa olevista asioista, esim. väestömäärästä (keinona
tilastot)
- arvoista, esim. mitä päätöksellä halutaan tavoitella (keinona
strategiat ja haastattelut)
- kokemuksista, esim. kentällä työskentelevien käsityksistä
ongelmasta ja ratkaisuista (keinona huolen vyöhykkeistö tai muu
palautejärjestelmä)
Arvioinnin alussa on olennaista löytää alueen tai yhteisön
ominaispiirteet ja mahdolliset paikalliset erityispiirteet, jotka
vaikuttavat vaikutusten tunnistamiseen, arvottamiseen ja
arviointiin. Arvioinnin alussa ihmisistä ja yhteisöstä tarvitaan
esimerkiksi seuraavia tietoja:
- Väestö ja elinolot
- Eri ikäryhmien terveys, elämäntavat ja elämänhallinta
- Palvelujen toimivuus eri ikäryhmien näkökulmasta
- Yhteisön elinolosuhteet, sosiaaliset ja kulttuuriarvot
- Elinkeinorakenne
- Maankäyttö ja asuminen
- Elinympäristön tila, laatu ja ominaisuudet
Tiedon analysointi auttaa vaikutusten tunnistamisessa sekä
merkittävyyden ja vaikutusten arvioinnissa. Analysoinnissa on hyvä
pohtia, kuinka tilanne poikkeaa kunnan tai maan keskiarvosta.
Lähtötietojen lähteet ja arvio tietojen luotettavuudesta ja
puutteista on hyvä kirjata näkyviin. |