IVA-käsikirja
|
IVA:n tarpeellisuus
Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin tarpeellisuuden
selvittämiseen voidaan käyttää sitä varten kehitettyä mallia.
Esimerkiksi haastattelemalla asiantuntijoita ja vaikutusten
kohteita voidaan alustavasti selvittää mahdollisia vaikutuksia,
niiden merkittävyyttä sekä ristiriitoja.
Malli IVA:n tarpeellisuuden selvittämisestä
Toinen tapa lähteä liikkeelle on tunnistaa ensin asia tai ongelma,
jonka kehittämiseen ennakkoarviointia halutaan käyttää (ns.
muutoksen tarpeen tunnistaminen). Tunnistamiseen soveltuvia
välineitä ovat esimerkiksi indikaattorit, tarkistuslistat,
teemaseula, huolen vyöhykkeistö, HUOMIS-barometri, paneelikyselyt,
indikaattorit, barometrit, kertomukset, heikkojen signaalien
tunnistaminen, toimintaympäristön havainnointi ja yhteisen työn
kohteen tunnistaminen.
IVA:n suunnittelu
Arviointiprosessin alkuvaiheessa on hyvä laatia työsuunnitelma,
jossa kuvataan arvioinnin eteneminen, aikataulu ja vastuutus. IVA:n
tekijänä voi olla päätöstä valmisteleva yksittäinen viranhaltija,
ohjelmaa valmisteleva työryhmä tai arviointia varten palkattu
konsultti. Olipa arvioinnin tekijänä yksi tai useampi ihminen, on
tärkeää, että eri hallinnonalat ja vaikutusten kohteet (asiakkaat,
henkilökunta, kuntalaiset, eri väestöryhmät) voivat osallistua
arviointiin.
Myös tavoitteiden saavuttaminen sekä poikkihallinnollisten
vaikutusketjujen tunnistaminen ja kielteisten vaikutusten
lieventämiskeinojen tunnistaminen edellyttää eri tahojen
yhteistyötä. Keskeiset tahot on hyvä kutsua mukaan jo ensimmäiseen
arviointikokoukseen. Jatkossa osallistuminen jää heidän oman
harkintansa varaan.
Päätöksentekijän on hyvä olla vähintään tietoinen IVA:n
tekemisestä. Parhaimmillaan hän osallistuu prosessiin
työryhmätyöskentelyn kautta, määrittämällä tarkasteltavalle
päätökselle tavoitteet ja osallistumalla arvokeskusteluun
päätöksenteon yhteydessä. |
Tulosta |
Lähetä tiedoksi
Julkaistu 29.11.2005, Päivitetty
5.12.2008
|
|