Seuranta on tiedonkeruuta vaikutuksista

Seuranta on termi, jolla viitataan moniin erilaisiin seurantatutkimuksiin ja -kartoituksiin. Yksinkertaisimmillaan seuranta toteutetaan valitsemalla tiettyjä indikaattoreita tai muuttujia, joiden avulla mitataan ympäristön muutoksia. Seurannassa kerätään tietoa tietyn alueen tai alan muutoksista ja niiden aiheuttamista vaikutuksista. Tällaista seurantaa on esimerkiksi ympäristöviranomaisten toteuttama ympäristön tilan seuranta tai sosiaali- ja terveysviranomaisten tekemä väestön terveydentilan seuranta.

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa (IVA) pelkkä muutosten seuranta ei kuitenkaan riitä. Vaikutusten seurannassa tulee verrata seurattavia ominaisuuksia eli toteutuneita vaikutuksia ennalta-arvioituihin vaikutuksiin. Tulee siis tutkia kuinka ennakoidut vaikutukset ovat toteutuneet ja mitä ennalta-arvaamattomia vaikutuksia arvioinnin kohteena olevasta hankkeesta, suunnitelmasta tai ohjelmasta on seurannut. Tämä vertailu erottaa vaikutusten seurannan tavanomaisemmasta evaluaatiotyyppisestä seurannasta. Vaikutusten arvioinnin seurannassa tulee huomioida myös kumulatiiviset ja epäsuorat vaikutukset, joita ei itse arvioinnissa ole pystytty ennakoimaan.

Seuranta on myös oppimisprosessi, jossa vaikutusten arvioinnin puutteita ja ongelmia tarkastelemalla voidaan oppia ennakoimaan vaikutuksia paremmin. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ovat hyvin monitahoisia ja usein vaikeasti ennakoitavissa, ja juuri siksi on tärkeää tutkia jälkikäteen miten arvioinnissa onnistuttiin. Hyvät seurantaraportit parantaisivat myös tulevien vaikutusten arviointien laatua. Kattava seuranta varmistaa myös osaltaan arvioinnin vaikuttavuuden. Jos vaikutukset ja niiden kohdentuminen huomioidaan myös hankkeen tai ohjelman toteuduttua, se parantaa päätöksenteon ja itse arvioinnin uskottavuutta. Tällöin toteutuu myös vaatimus päätöksenteon avoimuudesta.

Seuranta on/tuottaa

1. Tiedonkeruuta toteutuneista vaikutuksista (käytännöllinen funktio)
   - toteutumisen seuranta
   - vertailu ennalta arvioituihin vaikutuksiin
   - ennakoimattomien vaikutusten tunnistaminen
   - muutosten seuraaminen
2. Oppimisprosessi
   - auttaa arvioinnin ongelmakohtien ja puutteiden tiedostamisessa
   - kehittää arvioijan ja hankkeesta vastaavan omaa osaamista arvioinnissa
   - edesauttaa ulkopuolista oppimista (esim. tieteellinen tutkimus)
   - lisää arviointien uskottavuutta
   - parantaa ja avartaa suunnittelu- ja arviointiprosesseja
3. Tietoa päivittämiseen
   - toistuvien suunnitelmien tai ohjelmien säännöllinen päivittäminen perustuu edellisellä kierroksella saatuihin kokemuksiin

Seurannan muotoja

• palaute toteutetun toiminnan menestyksellisyydestä
• säännöllinen tarkastus tietyssä tarkoituksessa (esim. lupaehtojen vaatimusten täyttäminen)
• tutkimuksellinen seuranta odottamattomien tai tunnistamattomien vaikutusten havaitsemiseksi
• toistuva tarkkailu muutosten havaitsemiseksi tavoitteiden saavuttamisen arviointi
• kumulatiivisten vaikutusten seuranta

lähde: C.J. Barrow (2000) Social Impact Assessment