Ohita navigointi
thl.fi etusivulle

IVA-käsikirja

Seuranta

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointiin (IVA) sisältyy myös seuranta. Seurannassa tarkastellaan, kuinka ennakoidut vaikutukset ovat toteutuneet ja mitä arvaamattomia vaikutuksia päätöksestä on aiheutunut. Seurannassa tulee huomioida kumulatiiviset ja epäsuorat vaikutukset, joita ei itse arvioinnissa välttämättä pystytty ennakoimaan.

Seuranta parantaa vaikutusten arviointien laatua. Sen avulla voidaan tietää, olivatko vaikutukset sellaisia kuin arvioinnissa oletettiin ja onnistuivatko haitallisten vaikutusten lieventämistoimenpiteet. Seuranta kehittää arvioijan osaamista ja se tuo esille tekijöitä, joihin arviointiprosessissa tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Se tuottaa tietoa toistuvien suunnitelmien tai ohjelmien päivittämistä varten ja on uuden tiedonkeruuprosessin alku.

Kuinka vaikutuksia seurataan?

Seurantaa varten voidaan laatia seurantasuunnitelma, josta käy ilmi:

  • Mitä seurataan? Esim. muutokset palvelutasossa, väestörakenteen ja määrän muutokset, syrjäytyminen, osallistumien yhteisön toimintaan jne.
  • Kuinka usein seurataan? Esim. kerran, määräajoin, kerran valtuustokaudessa, nimetyn viranomaisen toimesta "jatkuvasti" jne.
  • Kenen vastuulla seuranta on? Kuka seurannan toteuttaa ja kuka sitä valvoo? Esim. viranomaiset, "yleisen mielipiteen painostus"

Taulukko 1. Seurannan toteuttamisen tapoja. Seuranta voidaan jäsentää esimerkiksi toistuvuuden ja tekijän mukaan.

Seurannan tyyppi

Tekijä/kohde

Kertaluontoinen
seuranta

Jatkuva/toistuva
seuranta
ihminen, asiakas,
kuntalainen, "vaikutuksen kohde"
- keskustelu-/palautetilaisuus
- asukaskysely
- haastattelut
- toistuvat asiakas-
/kuntalaiskyselyt
- lehtikirjoittelun seuraaminen
- kuntalaispalautteen seuraaminen
- asiakaspalaute
viranomainen,
palveluntuottaja
- seurantatutkimus
- kysely/barometri viranomaisille
tai palveluiden käyttäjille
- havainnointi
- hyvinvointikertomus
- tilastoseuranta
- indikaattorit
- budjettiseuranta
- toimintakertomukset


Seurannan toteuttamistapoja kannattaa pohtia sekä vaikutusten kohteena olevien ihmisten kannalta että asiantuntija- tai viranhaltijanäkökulmasta. Toinen peruste erotella erilaisia seurantatyyppejä perustuu seurannan jatkuvuuteen. Tämä raja on varsin häilyvä; sekä kertaluontoisissa että toistuvissa seurannoissa voidaan käyttää samoja menetelmiä ja tietolähteitä. Erona on vain seurantakertojen lukumäärä.

On myös hyvä erottaa vaikutusten arvioinnin seuranta jatkuvasta, usein lakisääteisestä, viranomaisseurannasta, jota tehdään esim. kunnissa. Toki muusta seurannasta saatuja tietoja voidaan käyttää myös vaikutusten seurannassa. Myös evaluaatiotutkimuksia kannattaa hyödyntää.

Tulosta | Lähetä tiedoksi

Julkaistu 23.1.2006, Päivitetty 24.9.2010

Tarkemmin aiheesta

Seuranta on tiedonkeruuta vaikutuksista

Tutustu myös

Esimerkkejä seurannasta

Muualla verkossa

YVA-tukiaineisto: Seuranta

SOVA-tukiaineisto: Seuranta
Sivu päivitetty 24.9.2010
© THL, 2009 | Tietoa sivustosta | Verkkotoimitus
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos - PL 30, 00271 Helsinki - Kartta- puhelin 020 610 6000, Sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi