IVA-käsikirja
|
Seuranta
Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointiin (IVA) sisältyy
myös seuranta. Seurannassa tarkastellaan, kuinka ennakoidut
vaikutukset ovat toteutuneet ja mitä arvaamattomia vaikutuksia
päätöksestä on aiheutunut. Seurannassa tulee huomioida
kumulatiiviset ja epäsuorat vaikutukset, joita ei itse arvioinnissa
välttämättä pystytty ennakoimaan.
Seuranta parantaa vaikutusten arviointien laatua. Sen avulla
voidaan tietää, olivatko vaikutukset sellaisia kuin arvioinnissa
oletettiin ja onnistuivatko haitallisten vaikutusten
lieventämistoimenpiteet. Seuranta kehittää arvioijan osaamista ja
se tuo esille tekijöitä, joihin arviointiprosessissa tulisi
kiinnittää enemmän huomiota. Se tuottaa tietoa toistuvien
suunnitelmien tai ohjelmien päivittämistä varten ja on uuden
tiedonkeruuprosessin alku.
Kuinka vaikutuksia seurataan?
Seurantaa varten voidaan laatia seurantasuunnitelma, josta käy
ilmi:
- Mitä seurataan? Esim. muutokset palvelutasossa, väestörakenteen
ja määrän muutokset, syrjäytyminen, osallistumien yhteisön
toimintaan jne.
- Kuinka usein seurataan? Esim. kerran, määräajoin, kerran
valtuustokaudessa, nimetyn viranomaisen toimesta "jatkuvasti"
jne.
- Kenen vastuulla seuranta on? Kuka seurannan toteuttaa ja kuka
sitä valvoo? Esim. viranomaiset, "yleisen mielipiteen
painostus"
Taulukko 1. Seurannan toteuttamisen tapoja.
Seuranta voidaan jäsentää esimerkiksi toistuvuuden ja tekijän
mukaan.
|
Seurannan tyyppi
Tekijä/kohde |
Kertaluontoinen
seuranta |
Jatkuva/toistuva
seuranta |
ihminen, asiakas,
kuntalainen, "vaikutuksen kohde" |
- keskustelu-/palautetilaisuus
- asukaskysely
- haastattelut |
- toistuvat asiakas-
/kuntalaiskyselyt
- lehtikirjoittelun seuraaminen
- kuntalaispalautteen seuraaminen
- asiakaspalaute |
viranomainen,
palveluntuottaja |
- seurantatutkimus
- kysely/barometri viranomaisille
tai palveluiden käyttäjille
- havainnointi |
- hyvinvointikertomus
- tilastoseuranta
- indikaattorit
- budjettiseuranta
- toimintakertomukset |
Seurannan toteuttamistapoja kannattaa pohtia sekä vaikutusten
kohteena olevien ihmisten kannalta että asiantuntija- tai
viranhaltijanäkökulmasta. Toinen peruste erotella erilaisia
seurantatyyppejä perustuu seurannan jatkuvuuteen. Tämä raja on
varsin häilyvä; sekä kertaluontoisissa että toistuvissa
seurannoissa voidaan käyttää samoja menetelmiä ja tietolähteitä.
Erona on vain seurantakertojen lukumäärä.
On myös hyvä erottaa vaikutusten arvioinnin seuranta jatkuvasta,
usein lakisääteisestä, viranomaisseurannasta, jota tehdään esim.
kunnissa. Toki muusta seurannasta saatuja tietoja voidaan käyttää
myös vaikutusten seurannassa. Myös evaluaatiotutkimuksia kannattaa
hyödyntää. |
Tulosta |
Lähetä tiedoksi
Julkaistu 23.1.2006, Päivitetty
24.9.2010
|
|