Vaikutusten arviointi ja vaihtoehtojen vertailu

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointiin (IVA) kuuluu ns. arviointi- ja vertailuvaihe, jossa kuvataan merkittäväksi rajatut vaikutukset vaihtoehdoittain. Kun vaikutukset on kuvattu, vaihtoehtoja vertaillaan keskenään. Vaiheessa on tärkeää kirjata erilaiset mielipiteet ja esittää eri ihmisryhmien toisistaan poikkeavat käsitykset vaikutuksista, niiden kohdentumisesta tai tavoitteiden toteutumisesta. Laaja osallistuminen varmistaa eri mielipiteiden esiintulon ja arvioinnin korkeatasoisuuden. Arviointi voidaan toteuttaa vuorovaikutteisena yhteisarviointina, arviointiryhmän toimesta tai asiantuntija-arviointina. Jos arviointi toteutetaan asiantuntija-arviona, osallistumisen kautta saadun materiaalin tulee olla arvioijien käytössä.

Hyvästä arvioinnista selviää kuka arvioinnin on tehnyt, miten arviointi on tehty ja kuinka osallistuminen on vaikuttanut arviointiin. Lukijan tulisi vaikutusten kuvauksen ja perustelujen jälkeen päätyä samoihin lopputuloksiin kuin arvioinnin laatija.

Arvioinnin kuvauksesta lukijan tulisi olla mahdollista muodostaa oma käsityksensä ilman että lukijan tarvitsee paneutua arviointimenetelmän periaatteisiin tai taustateorioihin. Arviointiryhmän ei tarvitse esittää lopullista vaihtoehtojen paremmuutta, eikä yhtä yhteistä suositeltavaa vaihtoehtoa.

Vaikutuksia voi tarkastella mm.

• laadullisina tai määrällisinä (sanallisesti tai numeroin)
• haastattelu-, kysely- ja osallistumisaineistoja jäsentämällä ja analysoimalla
• ryhmätöinä, neuvotellen, keskustellen
• asiantuntija- tai asiantuntijaryhmäarviointina
• taulukoimalla vaihtoehdot ja vaikutukset ja täyttämällä taulukko eri osallistujien kesken
• indikaattoreiden avulla
• skenaarioiden avulla

Yhteenvetotaulukko arvioinnin apuna

Vaihtoehtojen erittelevässä vertailussa voidaan käyttää työskentelyssä ja raportoinnissa apuna ristiintaulukointia, jossa kunkin vaikutusteeman ja vaihtoehdon leikkauspisteeseen kirjataan arvio vaikutuksesta (ks. taulukko). Tarkoituksena ei ole laskea vaikutuksia yhteen pisteyttämällä niitä tai muuntamalla niitä rahaksi.

Arvioinnin kohteena on usein subjektiivisia seikkoja, ristiriitaisia tavoitteita ja erilaisia epävarmuuksia, joten kutakin vaikutusta kannattaa käsitellä ja kuvata sille ominaisimmalla tavalla: Esimerkiksi yksivaikutusryhmä on vaihtoehdosta aiheutuvat kustannukset tai rahassa mitattavat säästöt. Toisessa vaikutusryhmässä ovat muut mitattavat vaikutukset, kuten lasten huostaanotot tai yksinäisten vanhusten määrä. Kolmannessa vaikutusryhmässä ovat muut vaikutukset, joita ei voi mitata rahassa tai ilmaista lukuina. Ne on hyvä ilmaista sanallisesti. Keskenään saa verrata vain samaa laatua olevia vaikutuksia.

Taulukko 1. Malliarvioinnin yhteenvetotaulukosta, jossa eri vaikutuksia ei ole yhteismitallistettu eikä vaihtoehtojen paremmuutta esitetä summalausekkeella.

Värien käyttö tai erilaiset symbolit, kuten + ja - -merkit vaativat selityksen. Värien ongelma on värisymboliikan henkilökohtaisuus ja värialueiden suuruudella manipulointi. Lukuarvoina ilmaistava arvio sopii suppeaan asiantuntija-arvioon, jossa voidaan olettaa, että arvioijat ovat samaa mieltä eri lukuarvojen välisistä suhteista. Kuitenkin laajaan osallistumiseen lukuarvoiksi muutetut vaikutukset eivät sovi. Symbolien vaikeus on sama kuin pisteissä (numeroissa); aste-ero kahden peräkkäisen luvun välillä ei ole sama kaikille ihmisille.

Perustelujen ja vaikutusten yksityiskohtaisten kuvausten tulee löytyä toisaalta arviointiraportissa. Vaikutusten kuvaaminen sille luonteenomaisimmalla tavalla jättää perustelut julkisiksi ja vaikutusten keskinäinen arvottaminen jää päätöksentekijöille. Vaihtoehtojen paremmuus riippuu arvopohjasta ja näkökulmasta.

Eri vaihtoehtojen vaikutuksia kuvatessa ja arvioitaessa on tarpeellista pohtia, kuinka kielteisiä vaikutuksia voidaan vähentää ja myönteisiä vaikutuksia vahvistaa.

Toiminto-tavoite -analyysi

Eräs tapa kuvata vaikutuksia on määritellä kullekin toiminnolle tavoitteet ja tarkastella, kuinka tavoitteet toteutuvat kussakin vaihtoehdossa (ns. toiminto-tavoite -analyysi). Tavoitteet voivat olla laadullisia tai määrällisiä ja niiden toteutumista voidaan kuvata tavoitteelle ominaisella tavalla.

Toiminnoille kirjattujen tavoitteiden julkinen esittäminen antaa tilaa arvokeskustelulle. Onko tavoitteena esimerkiksi nykyisen tilanteen säilyttäminen, parantaminen vai tilanteen huononemisen jarruttaminen? Tavoitteiden toteutumisen lisäksi täytyy muistaa kuvata myös ei-toivotut vaikutukset. Joskus päätöksestä aiheutuvat haitat voivat olla hyötyjä suurempia.

Arvioinnin laadun varmistaminen

Arvioinnin laadun varmistamiseksi tarkista, että:

• mitattavat ja mittaamattomat asiat käsitellään erikseen
• arvioinnin vaiheet kytkeytyvät toisiinsa loogisesti eli arviointi pohjautuu edellisiin vaiheisiin
• todennäköiset vaikutusketjut tai vaikutusverkot kuvataan
• lähtötietojen, -arvojen ja -oletusten aiheuttamaa epävarmuutta pohditaan
• tarkistuskierrokset ja osallistuminen sekä eri tahojen mielipiteet ja mielipide-erot kirjataan riittävän selvästi
• kerrointen ja priorisointien käyttö on läpinäkyvää ja perusteltua.

Tarkemmin aiheesta

Erittelevä vertailu

Vaikutusten lieventäminen

Tutustu myös

Menetelmiä vaikutusten ennakkoarviointiin

Esimerkkejä vaikutusten arvioinnista ja vaihtoehtojen vertailusta

Kauppinen T & Nelimarkka K (2005) Tavoitteet näkyväksi YVA:ssa - terveyskin paremmin mukaan. Ympäristö ja terveys-lehti 6-7/2005, s. 72-77.

Muualla verkossa

YVA-tukiaineisto: vaihtoehtojen vertailu ja vertailumenetelmät

SOVA-tukiaineisto: vaihtoehtojen vertailu