Erittelevä vertailumenetelmä

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa (IVA) erittelevä vertailumenetelmä antaa usein mahdollisuuden laajaan ja monipuoliseen vaikutusten kuvaamiseen. Kun arvioinnin kohteena on myös subjektiiviset seikat, ristiriitaiset tavoitteet ja erilaiset epävarmuudet, kunkin vaikutuksen käsittely ja kuvaus erikseen on perusteltua.

On tärkeää, että erilaisia vaikutuksia kuvataan ja arvioidaan vaikutukselle parhaiten sopivalle tavalla. Erittelevässä arvioinnissa tarkastellaan ja esitetään vaikutukset kullekin vaikutuksille ominaisimmalla tavalla, eikä eri vaikutuksia pyritä yhteismitallistamaan (summaamaan) yhteen. Erittelevän arvioinnin myötä yhtä parasta vaihtoehtoja ei välttämättä ole, vaan kullakin vaihtoehdolla on hyviä ja huonoja vaikutuksia.

Antti Leskisen (1987) mukaan vertailumenetelmien jako yhdisteleviin ja eritteleviin perustuu Söderbaumin (1986) ajatuksiin, jonka mukaan tärkein menetelmiä erotteleva tekijä on kannanotto aggregoinnista, eli voidaanko erilaiset, eri aikoina aiheutuvat ja eri ryhmiin ja yksilöihin kohdistuvat vaikutukset muuttaa yhteismitallisiksi ja yhdistää raha- tai pistemuotoisiksi summiksi.

Yhteismitallistavissa menetelmissä tavoitteena on on optimoida vertailu, joka on mahdollista silloin kun suunnittelun päämääristä ja keinoista vallitsee yksimielisyys ja tietoa on riittävästi. Siksi on oletettava joko yhtenäinen arvojärjestelmä tai yksi päätöksentekijä. Moniarvoisessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa yhdistelevien menetelmien käyttö on osoittautunut ongelmalliseksi.

Erittelevät vertailumenetelmät taas lähtevät siitä, että yhteiskunnassa vallitsee erilaisia mielipiteitä. Siksi ei yhtä ja ainoaa "oikeaa" tai "parasta" vaihtoehtoa ei välttämättä ole. Tuloksista voidaan sanoa vain ehdollisia päätelmiä eri näkökulmista.

Yhdistelevät vertailumenetelmät

Erittelevät vertailumenetelmät

Pyritään mittaamaan kaikki tai mahdollisimman monet vaikutukset samalla mitalla (rahalla, pisteillä tms.).

Vertailu katsotaan mahdolliseksi:

yhdistämällä erilaiset vaikutukset
yhdistämällä eri ajankohtina aiheutuvat vaikutukset esim. koron avulla
yhdistämällä eri ryhmiin kohdistuvat vaikutukset

Tavoitteena on parhaan vaihtoehdon valinta.

Erilaiset vaikutukset kuvataan
erillisinä niille ominaisilla tavoilla.
Rahalliset vaikutukset ovat vaikutuksia
muiden joukossa.

Tavoitteena on päätöstilanteen
monipuolinen ja havainnollinen valaisu. Menetelmällä muodostetaan yhtenäinen tietopohja, jonka perusteella voidaan
käydä eri ryhmien kannalta hyväksyttävän vaihtoehdon valintaan vievä keskustelu.

Suunnittelunäkemys

Kokonaisuus koostuu suoraan osistaan. Osien optimoinnin kautta päästään kokonaisoptimiin. (Atomismi)

Yhteiskunnassa voidaan olettaa vallitsevan yksimielisyys suunnittelun päämääristä.

Tehtävänä on etsiä paras vaihtoehto annettuihin päämääriin pääsemiseksi.

Suunnittelija katsoo olevansa objektiivinen tekninen asiantuntija, joka käyttää työssään tieteellisesti perusteltuja, puolueettomia menetelmiä.

Suunnittelun hoitavat kunkin alan asiantuntijat, päätöksenteon päättäjät. Vaiheet voidaan erotella.

Suunnittelunäkemys

Kokonaisuus on muuta kuin osien summa. Yhden osan muuttaminen muuttaa kokonaisuuden. (Holismi)

Yhteiskunta on moniarvoinen. Arvot ja päämäärät voivat muuttua.

Tehtävänä on pitää käynnissä keskustelu siitä, mitkä ovat hyvät päämäärät ja miten niihin päästään. Suunnitelmat ovat ikään kuin pöytäkirjoja tästä keskustelusta.

Suunnittelijan työssä vaikuttavat subjektiiviset seikat. Siksi tiedon keruun ja muokkauksen eri vaiheissa tehdyt valinnat on esitettävä avoimesti ja selkeästi.

Suunnitteluun liittyy osapäätöksentekoa ja se on eri alojen asiantuntijoiden, intressitahojen ja kansalaisten sekä päättäjien kiinteää yhteistyötä. Lopullinen päätöksentekovalta ja vastuu on päättäjillä.

(Leskinen 1987)

Sivu päivitetty 18.10.2007

IVA-käsikirja

Tarkemmin aiheesta