Haku

Tarkennettu haku

Tilauskorissasi (0) tuotetta

IVA-käsikirja

Vaikutusten ennakkoarviointiin liittyviä termejä

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA)

Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset voivat kohdistua suoraan terveyteen, elinoloihin, väestöön, palveluihin tai viihtyvyyteen. Vaikutukset tulee kuitenkin nähdä laajemmin ja arvioinnissa tulee huomioida niin suorat kuin epäsuorat vaikutukset hyvinvointiin ja laaja-alaisesti ymmärrettyyn terveyteen. Vaikutukset voidaan ymmärtää myös luonnon tai rakennetun ympäristön vaikutuksina ihmisiin. Ihmisiin kohdistuviksi vaikutuksiksi voidaan silloin lukea myös yhdyskuntarakenteeseen, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön kohdistuvat vaikutukset.

Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ovat aina ainutkertaisia ja tapauskohtaisia, ja ne tulee tunnistaa erikseen jokaisessa arvioinnissa. On myös pystyttävä tarkastelemaan vaikutuksia monista eri näkökulmista.

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi yhdistää aiemmin erilliset kaksi osa-aluetta: sosiaalisten vaikutusten arvioinnin (SVA) ja terveysvaikutusten arvioinnin (TVA). Rajanveto näiden välillä on usein vaikeaa ja erilaiset väestöryhmittäiset (LAVA, SUVA) tai sektorikohtaiset (MIVA) ennakkoarviointiprosessit lisäävät ennakkoarviointien lukumäärää.

Tässä sivustossa käytetäänkin jatkossa pääasiassa termiä IVA, jolla tarkoitetaan eri ihmisiin kohdistuvia ennakkoarviointeja yhdessä, sillä otetuksella, että tässä kuvatuilla eri ennakkoarvioinneilla on samantyyppinen prosessi ja että ennakkoarvioinnit poikkeavat lähinnä lähetymistavoiltaan ja mielenkiinnon kohteiltaan.

Terveysvaikutusten arviointi (TVA)

Terveysvaikutusten arviointi tarkoittaa hankkeen tai toiminnan aiheuttamien terveyteen kohdistuvien vaikutusten tunnistamista ja arviointia. Arvioinnissa tulee huomioida sekä fyysiseen terveyteen kohdistuvat vaikutukset että terveyden psyykkiseen ja sosiaaliseen puoleen kohdistuvat vaikutukset. Terveysvaikutuksia arvioidaan myös sosioekonomisten terveyserojen näkökulmasta.

Terveysvaikutusten arvioinnin perustan luo terveydensuojelulaki (763/1994), jonka käsite terveyshaitta vastaa käsitettä merkittävä terveysvaikutus. Terveyshaitalla tarkoitetaan sairautta, muuta terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä. Ilmanlaatuun, meluun, talousveteen, elintarvikkeisiin, uimaveteen, maaperään, kemikaaleihin, säteilyyn tai muihin mahdollisesti terveyshaittoja aiheuttaviin tekijöihin liittyy ohjearvoja ja tunnuslukuja, joiden ylittyminen määritellään terveyshaitaksi.

Sosiaalisten vaikutusten arviointi (SVA)

Sosiaalisten vaikutusten arviointi (SVA) tarkoittaa hankkeen tai toiminnan aiheuttamien ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvien vaikutusten tunnistamista ja arviointia.

Sosiaalisella vaikutuksella on tarkoitettu päätöksen, hankkeen tai toimen ihmiseen, yhteisöön tai yhteiskuntaan kohdistuvaa vaikutusta, joka aiheuttaa muutoksia ihmisten hyvinvoinnissa tai hyvinvoinnin jakautumisessa. "Sosiaalinen" on käännös englannin kielen sanasta "social", jonka merkitys on paljon laajempi kuin suomen kielen sosiaalisen. Sosiaalisen ymmärtäminen kapeasti, sosiaalipolitiikkaan tai tulonsiirtoihin liittyvänä, on rajoittanut vaikutusten arviointia ja tehnyt rajanvedon sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten välillä ongelmalliseksi.

Sukupuolivaikutusten arviointi (SUVA)

Sukupuolivaikutusten arviointia käytetään tarkasteltaessa poliittisia ehdotuksia ja niiden oletettuja vaikutuksia naisten ja miesten asemaan, resursseihin ja intresseihin. Tämän perusteella voidaan tehdä korjaavia ehdotuksia niin, että syrjinnän vaikutukset poistuvat tai jäävät mahdollisimman vähäisiksi. SUVA:a on sovellettu muun muassa säädösvalmistelussa.

Lapsivaikutusten arviointi (LAVA)

Lapsivaikutusten arviointi tarkoittaa yhteiskunnallisten päätösten arvioimista lasten kannalta. Arviointi tehdään päätöksiä suunniteltaessa ja myöhemmin toimenpiteitä arvioitaessa. Prosessissa otetaan huomioon myös lasten oma arvio vaikutuksista.

Mielenterveysvaikutusten arviointi (MIVA)

Mielenterveysvaikutusten arviointia sovelletaan yhteiskunnallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tarkoituksena on tuoda esiin ennakolta, millaisia vaikutuksia päätöksellä on mielenterveyteen. Mielenterveysvaikutusten arviointia on sovellettu mm. työterveyshuollossa henkisen hyvinvoinnin edistämisessä.

Lakisääteisiä ennakkoarviointeja:

Maankäyttö- ja rakennuslaki

Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaan (9 §) kaavoituksen tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin, ja sitä tehdessä on arvioitava ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia kuten: turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista.

Ympäristövaikutusten arviointi (YVA)

YVA-menettely on prosessi, jossa tarkastellaan kyseessä olevan hankkeen tai päätöksen vaikutuksia ympäristöön, vertaillaan eri toteuttamisvaihtoehtojen erilaisia vaikutuksia ja vaikutusten merkittävyyttä ja kuullaan sekä eri viranomaisia että niitä joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa. Prosessin aikana laaditaan ensin ympäristövaikutusten arviointiohjelma ja sen pohjalta toteutetaan varsinainen vaikutusten arviointi, jonka tiedot kootaan ympäristövaikutusten arviointiselostukseen (Laki ympäristövaikutusten arvioinnista 468/1994).

Ympäristövaikutuksella laissa (YVA-lain muutos 267/1999 2 § 1 kohta) tarkoitetaan hankkeen tai toiminnan aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia

ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen
maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen
yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön
luonnonvarojen hyödyntämiseen
kaikkien edellä mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin

Arvioinnin osapuolet

Hankkeesta vastaava on toiminnanharjoittaja tai se osapuoli, joka on vastuussa hankkeen tai toimen valmistelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista (YVA-laki 2§ 5 kohta). Esimerkiksi tiehankkeissa hankkeesta vastaava on Tiehallinto, voimalahankkeissa energialaitos ja kaavoituksessa kunta. Jos hankkeesta vastaavalla ei ole omia resursseja toteuttaa arviointia, työhön palkataan konsultti.

Yhteysviranomainen on viranomainen, joka huolehtii siitä lakisääteisen YVA-menettelyn järjestämisestä (YVA -laki 2 § 6 kohta). Lähes aina yhteysviranomaisena YVA-menettelyssä toimii alueellinen ympäristökeskus.

Arvioinnissa tulee olla mukana kaikki tahot, joiden elämään tai olosuhteisiin suunniteltu toimi tai hanke voi vaikuttaa. YVA-laki velvoittaa viranomaiset ilmoittamaan YVA-menettelyn vireilläolosta ja sen vaiheista sekä varaamaan kaikille osallisille mahdollisuuden lausunnon tai mielipiteen antamiseen vaikutusten arvioinnista. Myös maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) on pyritty turvaamaan kaikkien eri intressitahojen osallistumismahdollisuudet maankäytön suunnittelussa. Siellä osallinen, joka on oikeutettu osallistumaan kaavoitusmenettelyyn, on määritelty tahoksi tai henkilöiksi, joiden oloihin kaava saattaa vaikuttaa. Myös yhteisöt ja viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään ovat oikeutettuja osallistumaan kaavoitukseen. (62 §)

Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoilla on oma roolinsa arvioinnissa muun muassa yleisen edun, hiljaisten väestöryhmien ja tulevien sukupolvien näkökulmien esilletuojina.