Esimerkkejä arviointiprosessin vaiheista YVA-hankkeissa

Vaikutusten tunnistaminen ja rajaus

Kemphos Oy:n Siilinjärven kaivoksen YVA-selostuksessa (2004 kons. Jaakko Pöyry infra/Oulun yliopisto) kuvataan tarkistuslistojen käyttöä vaikutusten tunnistamisen pohjana. Vaikutuksia tunnistettiin myös tarkistuslistan ulkopuolelta: "Sosiaalisten vaikutusten tunnistamisessa käytettiin lisäksi apuna Sosiaali- ja terveysministeriön (STM 1998) erittelyä sosiaalisiin olosuhteisiin vaikuttavista tekijöistä. STM:n esitystä täydennettiin seikoilla, jotka osoittautuivat perustietojen koontivaiheessa merkittäviksi ja todennäköisiksi muutoskohteiksi."

Mustankorkea Oy:n jätteenkäsittelykeskuksen YVA:ssa sosiaalisten vaikutusten ja niiden merkittävyyden tunnistamisessa on käytetty apuna ristiintaulukointia. Ristiintaulukoinnissa tarkasteltiin neliportaisella asteikolla kunkin arvioidun ympäristövaikutuksen sosiaalista ulottuvuutta. Esimerkiksi pintavesivaikutusten sosiaalista ulottuvuutta tarkasteltiin seuraavalla asteikolla; kuinka suurena vesistövaikutusten sosiaalinen ulottuvuus (kaikki ylläesitetyt sosiaaliset vaikutukset) koetaan. Käytetty asteikko oli seuraava: O = ei vaikutusta, X = vaikutus on vähäinen eikä johda toimenpiteisiin XX = vaikutus on selvä ja vaatii jatkuvaa seurantaa XXX = vaikutus on merkittävä ja vaatii välittömiä toimenpiteitä vaikutuksen pienentämiseksi tai poistamiseksi. Merkittävyys tunnistettiin kyselyvastauksista, jotka saatiin kysymällä hankkeen vaikutuksista lähialueen toimijoilta ja asukkailta. Lisäksi tuloksia on koottu ohjaus- ja seurantaryhmätyöskentelyn sekä tiedotustilaisuuksien ja kuulemismenettelyn yhteydessä saadusta aineistosta, yleisötilaisuuksista ja hanketta koskevista lehtiartikkeleista sekä muusta julkisesta keskustelusta (mm. viranomaismuistiot).

Etelä-Karjalaan sijoittuvan jätehuoltoalueen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (1998, kons. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy) on ensin tunnistettu vaikutuksia asiantuntijavoimin, jonka jälkeen on vaikutuksia ja niiden merkittävyyttä on kysytty yleisötilaisuuksista. Näiden yhteenvetona arvioitavaksi aiotut vaikutukset on koottu yhteenvedoksi taulukkoon (vasemmalla). Ympäristövaikutuksista on jätehuoltoalueen kohdalla tunnistettu ja arvioitu myös sosiaalisia ulottuvuuksia (oikealla).

Sierilän voimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelmaan (1997) on kehitetty taulukko, jonka avulla arvioidaan arviointimenettelyn kuluessa ryhmätyönä eri vaikutusten merkittävyyttä ja vuorovaikutussuhteita.

Likaantuneiden maiden käsittelyalue Seutulaan -arviointiohjelmassa (1996 LT-konsultit) on kuvattu vaikutusalueen rajaus ja erikseen esitetty asutusalueet (vasemmalla). Saman hankkeen arviointiselostuksessa (1997) ihmisiin kohdistuvien vaikutusten osana oli pohdittu työllisyyden rinnalla terveyttä, viihtyvyyttä ja elämänlaatua sekä virkistystä (oikealla).

Loviisa 3 -ydinvoimalaitoshankkeen arviointiselostuksessa (Fortum 1999) on listattu myös sellaisia vaikutuksia, joissa ei ole katsottu tapahtuvan merkittävää muutosta. Näin lukija tietää, että kyseisten vaikutusten merkittävyyttä on arvioinnin aikana pohdittu. Lisäksi arviointiselostuksessa on tuotu esille, missä luvussa kutakin vaikutusta käsitellään tarkemmin.

Tiehankkeen sosioekonomiset vaikutukset, vaikuttavat tekijät ja arviointimenetelmät (Harmaajärvi & Hirvonen 1996).

Topinojan maakaasuvoimalaitoshankkeen arviointiselostuksessa (2001, konsulttina Electrowatt-Ekono) on kuvattu, miten laajoille alueille hankkeen vaikutukset ulottuvat. Vaikutusalueet voivat olla eri suuruisia; esimerkiksi maisemallisten vaikutusten arvioidaan kohdistuvan laajemmalle alueelle kuin meluvaikutusten. Maantieteellisen rajauksen lisäksi on tärkeää kuvata vaikutusalueen väestörakennetta ja toimintoja, jotta tiedetään keihin vaikutukset kohdistuvat.

Kerava-Lahti -oikoradan (2002, konsultteina LT-Konsultit Oy ja Maa ja Vesi Oy) SVA:ssa oikoradan vaikutusalue on jaettu neljään eri vyöhykkeeseen, joiden asukkaat ja yhteisöt ovat eri tavoin alttiita erilaisille vaikutuksille. Arviointimenetelmät valittiin niin, että jokaiseen vyöhykkeeseen kohdistuvien vaikutusten tarkasteluun on saatu juuri sopiva tarkkuus ja menettelytavat. Vaikutusalueiksi tunnistettiin:
1) lunastettavat asuinkiinteistöt
2) muu radan lähialue
3) asemapaikkakunnat ja asemien vaikutusalue
4) seurannaisvaikutusalue.