Esimerkkejä arviointiprosessin vaiheista YVA-hankkeissa

Tiedonhankinta

Kemphos Oy:n Siilinjärven kaivoksen YVA-selostuksessa (2004 kons. Jaakko Pöyry infra/Oulun yliopisto) on kuvattu aluetasoittain tiedonkeruun menetelmiä.

Kehä II:n (välillä Turuntie-Hämeenlinnanväylä) YVA:ssa (2002, Uudenmaan tiepiiri, kons. Maa ja Vesi Oy & SCC Viatek Oy) on kerätty asukaskyselyllä tietoa lähivirkistysalueiden käytöstä. Asukkaat piirsivät käyttämänsä ulkoilureitit kartoille. Sen avulla saatiin tietoa alueiden ulkoilu- ja virkistyskäyttömääristä ja linjausten vaikutuksista virkistyskäyttöön (vasemmalla). Kysely tuotti materiaalia myös linjausvaihtoehtojen estevaikutuksista (oikealla). Kuvassa olevat luvut kertovat, kuinka monen vastaajan ulkoilureitti risteää tietyn linjauksen kanssa.

Kerava-Lahti -oikoradan (2002, konsultteina LT-Konsultit Oy ja Maa ja Vesi Oy) SVA:ssa tietoa vaikutuksista kerättiin mm. lehdistöanalyysin avulla. Lehdistöanalyysi antoi tietoa hankkeen kannattajien ja vastustajien näkemyksistä, oikoradan alueellisista ja välillisistä vaikutuksista: "Lehtikirjoituksissa oikoradan välilliset vaikutukset heijastuvat nykyisen pääradan alueelle sekä Itä-Suomeen, missä nopeammat junayhteydet parantaisivat radanvarsikaupunkien kilpailukykyä. Siinä missä Lahti sekä savonradan ja karjalanradan asemakaupungit kokivat voittavansa, etenkin Riihimäki oli huolissaan oikoradan vaikutuksista kaupunkiseudun kehittymiseen. Tuusulaa koskeneet kirjoitukset olivat pääosin oikorataa puolustavia."

Kujalan jätekeskuksen kehittämisen YVA:ssa (2003, Päijät-Hämeen jätehuolto, konsulttina Insinööritoimisto Paavo Ristola) hyödynnettiin hajutarkkailua hajupäästöjen nykytilan selvittämisessä. Kujalan jätekeskuksen ympäristön asukkaista v. 1999 koottu ns. hajuraati tekee päivittäistä seurantaa jätekeskuksen aiheuttamasta hajusta. Raadin jäsenet merkitsevät lomakkeelle arvionsa hajun voimakkuudesta (asteikolla 0-3) ja kuvaavat hajun laatua sanallisesti. Hajuseurannasta kootaan vuosiyhteenvedot. Lisäksi vertaamalla hajuhavaintoja jätekeskuksen toimintaprosesseihin ja säähavaintoihin, saadaan tietoa hajupäästöihin vaikuttavista tekijöistä.

Tahkoluodon uuden voimalaitosyksikön YVA-selostuksessa (PVO, kons. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 1998) on esitetty monipuolisesti erilaisia vaikutuksia sekä kokonaisnäkemyksiä hankkeesta (kuvat alla). Asukaskyselyn tuloksia voi vielä pohtia prosenttijakaumatarkastelusta eteenpäin.

Kehä II:n (välillä Turuntie-Hämeenlinnanväylä) arviointiselostuksessa (2002, Uudenmaan tiepiiri, kons. Maa ja Vesi Oy & SCC Viatek Oy) on tarkasteltu kannattajien ja vastustajien määrän lisäksi myös sitä, keitä he ovat ja mitkä ovat heidän perustelunsa: "Kaiken kaikkiaan myönteisimmiksi arvioitiin Hämeenlinnanväylälle suuntautuvan vaihtoehdon ja kielteisimmiksi Kehä II:n jatketta ei rakenneta -vaihtoehdon vaikutukset. Tässä on hyvä muistaa, että hankevaihtoehtojen vaikutukset myönteisimmin arvioineiden vastaajaryhmien eli miesten sekä ylempien toimihenkilöiden ja johtavassa asemassa olevien osuus ylikorostui vastauksissa. Sen sijaan paljon asuinalueella aikaa viettävät vastaajaryhmät (yli 55-vuotiaat, työttömät, naiset) arvioivat hankevaihtoehtojen heikentävän vapaa-ajan mahdollisuuksia ja asuinympäristön viihtyisyyttä muita enemmän."

Etelä-Karjalan jätehuoltoalueen YVA-selostuksessa (kons. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 1998) on esitelty vaikutuksen kohteen ja mittareiden lisäksi myös menetelmät, joilla eri vaikutuksia on arvioitu.

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa (1998, Posiva Oy) on tarkasteltu hankkeen vaikutuksia ihmisiin ja rakennettuun ympäristöön eri menetelmin.