Esimerkkejä arviointiprosessin vaiheista YVA-hankkeissa

Haitallisten vaikutusten lieventäminen

Kerava-lahti -oikoradan sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa (Ratahallintokeskus kons. LT-Konsultti Oy, Maa ja Vesi Oy 2002) on tunnistettu radan ja sen rakentamisen aiheuttamia haittoja sekä ehdotettu toimenpiteitä haitallisten vaikutusten lieventämiseksi. Haitallisten vaikutusten lieventämiseksi arviointiraportissa on ehdotettu tiedotuksen ja yhteistyön tehostamista ja lunastusmenettelyn kehittämistä (ote sosiaalisten vaikutusten arviointiraportista):

"Tiedotuksen ja yhteistyön tehostaminen

Rakentamisen aikaiset haitat kohdistuvat pahiten haja-asutusalueille, melko pieneen ihmisjoukkoon Kaikkein tehokkain tapa minimoida harmeja olisi henkilökohtainen yhteydenotto kaikkiin näihin 10-200 talouteen. Arvioinnin kuluessa kävi ilmi monia tiedonkulkuun ja organisaatioiden keskinäiseen sekä ulkoiseen vuorovaikutukseen liittyviä tarpeita. Tiedotuksen puutteet ovat selvästi lisänneet asukkaiden hämmennystä, epätietoisuutta ja ongelmia. Erityisesti lunastettavien kiinteistöjen asukkaat eivät ole pystyneet varautumaan tulevaan vaan ovat nyt hyvin äkkiä pakollisen muuton ja uuden asunnon etsinnän edessä. Tämän vuoksi nyt on tehostettava tiedottamista.

Tiedotuksen ja yhteistyön tehostamiseksi ehdotetaan:

• Jatkuvasti päivystävän tai nauhoittavan puhelinnumeron perustamista projektitoimiston yhteyteen. Tämä olisi hyvä keino laukaista mahdolliset konfliktit alkuunsa (esimerkiksi tilanteessa, jossa kaivinkone katkaisee mökkitien tms.).
• Toimivaa yhteistyötä Ratahallintokeskuksen ja vaikutusalueen kuntien eri viranomaisten välillä, koskien meneillään olevia suunnitelmia ja kaavahankkeita, jotta asukkaat eivät kohtaisi "pallottelua" viranomaisten välillä.

Lunastusmenettelyn haittojen lieventäminen

Ratahankkeesta aiheutuvat lunastukset merkitsevät monelle kiinteistönomistajalle ja asukkaalle elämän kaikkein ratkaisevinta käännekohtaa. Epävarmuus tulevaisuudesta, erityisesti korvaussummasta ja asuinhuoneiston lunastuksen tapauksessa viimeisestä muuttopäivämäärästä, on edelleen ratahankkeen pahin ongelma lunastettavien kiinteistöjen asukkaiden näkökulmasta. Lunastusmenettelyn eri osat ja vaiheet ovat vaikeasti ymmärrettäviä ihmisille, jotka eivät ole lunastuksia aikaisemmin kohdanneet. Menettelyn haittojen lieventämiseksi painotetaan seuraavia asioita:

• Sekä haastatteluissa, ryhmäkeskusteluissa että useassa lausunnossa korostettiin viranomaisten velvollisuutta puoltaa kansalaisten etuja. Elämäntilanteet vaihtelevat, mutta monien kohdalla hätä ja hämmennys on suurta.
• Viranomaisten tulisi auttaa lunastuksen kohteeksi joutuvia asukkaita kartoittamalla tarjolla olevia korvaavia tontteja ja huoneistoja. Myös kuntien tulisi hyväksyä se, että rata on tulossa ja kantaa vastuunsa kuntalaisten hyvinvoinnista tässä kriisitilanteessa. Haastatteluissa toivottiin apua asunnon hankinnassa, esimerkiksi kiinteistövälittäjien palvelun kustantamista.
• Ratahallintokeskuksen ja kuntien yhteistyötä esim. asemanseutujen suunnittelussa olisi tehostettava, jolloin myös asukkaille olisi tiedonhaku nykyistä helpompaa.
• Yhteydenpito asukkaisiin reaaliaikaisesti esim. asukastilaisuuksin. Asukkaat haluavat ehdottomasti lisää tietoa siitä "missä milloinkin mennään". Tiedotusta suunnittelun, rakentamisen ja lunastusmenettelyn vaiheista on tehostettava.
• Aikataulujen selkiyttäminen. Radan rakentamisen vaiheistus on otettava prioriteetiksi suunnittelussa ja rakentamisaikataulusta ja muista tärkeistä päivämääristä on tiedotettava selkeästi. Asukkaiden elämänhallinnan kannalta on sitä parempi, mitä aikaisemmin saa tietäi milloin viimeinen muuttopäivä on."

Melun vähentäminen on yksi liikenneväylien suunnittelun haasteista. Esimerkkinä liikennemelun vähentämisen arvioinnista voi olla Kehä I:n yleissuunnittelu Espoossa (Tielaitos 1998). Rakennukset ovat melualueella, jos pihamelutaso rakennusten kohdalla noin 1.5 metrin korkeudella ylittää 55 dBA. Selostuksessa on meluvyöhykelaskelmissa nostettu esiin erityisen herkästi häiriintyvät kohteet kuten päiväkodit, koulut tai kuntoutuslaitokset.

Arviointiprosessin edetessä vaihtoehdot usein tarkentuvat ja haitallisten vaikutusten syntymisen voidaan vaikuttaa. Alustavien tarkastelujen jälkeen saattaa tarkasteltavat vaihtoehdot muuttua tai jopa jäädä pois, kuten kävi Länsisalmi-Kymi voimajohdon arvioinnissa 1998. Ote Helsingin Sanomista: "...Ympäristökeskus sai 20 lausuntoa kunnilta sekä 100 muistutusta kansalaisilta. Yva-Ioppuraportti esitellään asukkaille syksyllä, jolloin voi vielä jättää muistutuksia. Voimajohto on maisemallisesti hallitseva. Sen takia uudeksi vaihtoehdoksi esitetään moottoritietä itään seuraavaa linjausta. Sipoon Immersbyn kylässä ympäristökeskus suosittelee, että selvitetään asukkaiden esittämä, kylämaiseman säilyttävä vaihtoehto..."

Yhteenvetotaulukko Etelä-Karjalan jätehuoltoalueen haitallisten vaikutusten lieventämistoimenpiteistä (kons. Paavo Ristola oy 1998).