Esimerkkejä arviointiprosessin vaiheista YVA-hankkeissa

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten kuvaaminen

Kemphos Oy:n Siilinjärven kaivoksen YVA-selostuksessa (2004 kons. Jaakko Pöyry infra/Oulun yliopisto) kuvataan terveysvaikutusten arvioinnissa rinnakkain sekä koettuja että fyysisiä terveysvaikutuksia: "Noin joka viides kyselyyn Kolmisopelta ja Petäjämäeltä vastanneista epäilee taloudessaan kärsityn terveydellisiä oireita, jotka voivat johtua Kemiran toiminnasta. Yleisimmin mainittuja oireita ovat astma sekä iho- ja hengityselinoireina ilmenevä allergia. Noin kolmasosa Mustin altaan länsipuolen asukkaista pelkää hankkeen vaikuttavan terveyteensä kielteisesti ja neljä vastaajaa kymmenestä kokee epävarmuutta asian suhteen. Asukkaat toivovat runsasta tiedottamista mahdollisiin terveysriskeihin liittyen. Lääketieteen nykyisen tiedon valossa rikastushiekkapölylle altistumisesta sinänsä tai sen sisältämien kemikaalien altistumiselle ei aiheudu sellaista haittaa, jolla olisi terveydellistä merkitystä, vaikutusta hyvinvointiin tai elämän laatuun. Sen ei voi olettaa vaikuttavan väestön sairastuvuuteen tai sairastavuuteen. Pölyämisen terveyshaittoja on esitetty tarkemmin kohdassa 11.1.2 ja pölyn leviämisarvio on esitetty kuvassa 35."

Samassa arvioinnissa sovellettiin yleistä lääketieteellistä tietoa rikastushiekkapölyn altistumisesta paikallisiin olosuhteisiin: "Arviota tukee alueen väestövastuulääkärin Mirja Pyykkösen kokemus, että alueella ei ole allergia- tai astmaoireita enempää kuin muualla Siilinjärvellä."

Samassa arvioinnissa sosiaalisia vaikutuksia kuvattiin aluetasoittain.

Kujalan jätekeskuksen kehittämisen YVA:ssa (2003, Päijät-Hämeen jätehuolto, konsulttina Insinööritoimisto Paavo Ristola) kuvataan jätekeskuksen aiheuttaman pitkäaikaisen hajun (1 h) esiintymistä prosentteina vuoden tunneista v. 2011 tilanteessa. Kartan vihreillä alueilla pitkäaikaista hajua esiintyy vähintään 1 % vuoden tunneista. Karttaan voitaisiin myös yhdistää tieto hajulle herkistä alueista, kuten asuin-, työpaikka- ja virkistysalueiden sijainti.

Kantatien 79 kehittämisestä Kaukosen kohdalla (2003, konsulttina Tieliikelaitos) tehdyssä SVA:ssa vaikutuksia tarkastellaan alueittain. Alueet, joille merkittävät vaikutukset kohdistuvat, on merkitty karttaan varjostuksella. Varjostuksen tummuus ilmaisee vaikutusten arvioidun voimakkuuden. Tekstikehyksessä on eritelty varjostetuille alueille kohdentuvia positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia. Kartasta ilmenee, kuinka vaihtoehdon positiiviset vaikutukset yhtäällä kylässä voivat johtaa negatiivisiin vaikutuksiin toisaalla.

Marja-radan ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (Vantaan kaupunki, Ratahallintokeskus, kons. LT-Konsultit Oy, Maa ja Vesi Oy, Oy VR-Rata Ab 2001) eri linjausvaihtoehtojen etuja ja haittoja on esitetty taulukkomuodossa. Vertailun perusteella on myös esitetty päätelmiä siitä, missä tilanteessa kukin linjausvaihtoehto voi olla hyvä valinta.

Marja-radan ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (2001) eri ratavaihtoehtojen ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia on tarkasteltu monipuolisesti alueittain, eri väestöryhmien kannalta sekä nykyisten ja tulevien asukkaiden näkökulmasta. Arviointiselostuksessa tarkastellaan erikseen myös rakennus- ja käyttöaikaisia vaikutuksia. Ote arviointiselostuksesta:

"Vaikutukset nykyisten asukkaiden kannalta

Radan länsiosa

Radan edut kohdistuvat tasapuolisesti eri väestöryhmiin. Rata parantaa esim. nuorten yhteyksiä harrastuspaikkoihin, yläasteen kouluihin ja lukioihin, työikäisten matkoja työpaikoille sekä edistää asukkaita hyödyttävien paikallispalveluiden kehittymistä Kivistön alueelle.

Raskaan raideliikenteen hyödyt ja haitat kohdistuvat alueellisesti aina jonkin verran epätasaisesti. Hyödyt keskittyvät lähinnä noin kilometrin etäisyydelle asemista. Näillä alueilla liikenneyhteydet paranevat olennaisesti ja asuntojen arvo nousee. Toisaalta radan lähietäisyydellä asuntojen arvo saattaa jopa laskea. Ne, jotka matkustavat syöttöliikennebusseilla asemille, eivät hyödy ajallisesti tai matkustusmukavuuden suhteen yhtä paljon kuin asemien lähellä asuvat. Rata hyödyttää kuitenkin myös autolla vaihtoasemille saapuvia Pohjois-Vantaan ja kehyskuntien asukkaita.

Rakentamisen aikaiset häiriöt ja junaliikenteen meluhaitat kohdistuvat radan lähialueelle. Lapinkylässä vaihtoehdot B ja C tuovat sekä radan hyödyt että haitat lähemmäs nykyistä asutusta kuin vaihtoehto A.

Vaikutukset tulevien asukkaiden kannalta

Radan länsiosa

Länsiosallaan rata palvelee ennen kaikkea tulevaa Marja-Vantaan aluetta. Rata ei liene Marja-Vantaan rakentamisen välttämätön edellytys, mutta se on alueen kehittämisen kannalta tärkeä. Rata nähdään tarpeellisena, jotta alueelle saadaan monipuolista asumista ja riittävästi asukkaita palvelutarjonnan parantamiseksi. Se palvelee sekä vantaalaisten omaa asuntotarvetta että myös koko pääkaupunkiseutua, jolle ennakoidaan nopeaa väestönkasvua.

Radan edut kohdistuvat suorimmin Kivistöön tulevaan uuteen asutukseen. Kivistön sekä mahdollisen Lapinkylän aseman seudut mahdollistaisivat hyviin joukkoliikenneyhteyksiin tukeutuvan asutuksen. Asemien läheisyyteen on mahdollista sijoittaa vanhusväestölle sopivaa asuinrakentamista….."

Hailuodon uusjaon ympäristövaikutusten kokemiseen liittyi paljon ristiriitoja, jotka on tunnistettu ja tuotu esiin arviointiselostuksessa (Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto, kons. LT-Konsultit 1999):

"Kannattaja on henkilöitynyt yhtäältä viran puolesta asiaa hoitaviin, toisaalta hanketta ajaviin aktiiviviljelijöihin sekä osaan saaren ulkopuolella asuvia kiinteistönomistajia.
Kannattajan keskeisiä argumentteja:
- Kylä tulee pitää elävänä ja pellot viljeltynä
- Luotolaisviljelijöiden ikäjakauma on poikkeuksellisen suotuisa uusjaolle
- Maanomistajat voittavat enemmän kuin yhteiskunta
- Metsänhoito vaatii ympärivuotisen tieverkon
- Hailuotoa ei saa museoida, keskeistä toimiva ja elävä maaseutu ja tämänhetkisen maatalouden tulee näkyä maisemassa.

Vastustaja on henkilöitynyt yhtäältä kokopäivä- ja osapäivätoimisiin maanviljelijöihin, toisaalta muihin saaressa asuviin sekä osaan saaren ulkopuolella asuvia kiinteistönomistajia. Myös luonnonsuojelujärjestöjen kanta on pääosin kielteinen.
Vastustajan keskeisiä argumentteja:
- Uusjako on myöhässä ja vie maatalousväestön voimavarat väärään asiaan
- Hanke huonontaa ihmissuhteet saaressa, jossa ei keskustella vaan riidat jäävät kytemään vuosiksi
- Epäilyä ja vastustusta ovat herättäneet ennen kaikkea koettu tiedon puute ja hankkeen etenemisessä käytetyt toimintatavat…"

Loviisa 3 -ydinvoimalaitoshankkeen arviointiselostuksessa (Fortum 1999) on kuvattu ihmisten altistumista erilaiselle keinotekoiselle säteilylle. Taulukko mahdollistaa eri altistuslähteiden rinnakkaisen tarkastelun.