Esimerkkejä arviointiprosessin vaiheista YVA-hankkeissa

Vaikutusten arviointi ja vaihtoehtojen vertailu

Vähimmillään vaihtoehtotarkastelu voi olla asukkaiden mielipiteiden esittämistä. Arvioinnissa kerrotaan kuinka esimerkiksi kyselyssä asukkaat ovat arvottaneet ympäristön tilaa ennen ja jälkeen laitoksen rakentamisen.

Päätöksenteolle käyttökelpoisempi tieto on kuvaus, kuinka vaikutukset kohdistuvat eri alueille tai erilaisiin ihmisryhmiin. Hyvissä arvioinneissa on myös pohdintaa.

Vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia voidaan kuvata karttapohjalla. Kuusamon jäteveden puhdistamohankkeen arvioinnissa (Kuusamon energia ja vesi, kons. PSV-Maa ja Vesi Oy 1997) ei kuitenkaan ole arvioitu samoja asioita eri vaihtoehdoissa.

Likaantuneiden maiden käsittelyalue Seutulaan -arviointiselostuksessa (YTV, kons. Maa ja Vesi Oy 1997) arvioinnin yhteenvetotaulukossa on kuvattu sanallisen arvioinnin yhteydessä arvio vaikutusten merkittävyydestä.

Loviisa 3 -ydinvoimalaitoshankkeen arviointiselostuksessa (Fortum 1999) on käsitelty eri väestöryhmien, kuten suomen- ja ruotsinkielisten näkemyksiä hankkeen mahdollisista vaikutuksista: "Ruotsinkieliset suhtautuvat hankkeen tuomiin hyötyihin huomattavasti epäilevämmin, ja rakennusaikaisista vaikutuksista he näkevät erityisen merkittäviksi järjestyshäiriöiden ohella väestö- ja kieliryhmien suhteisiin mahdollisesti tulevat ongelmat. Jopa 43 % Loviisan ruotsinkielisistä pelkää hankkeella olevan kielteisen vaikutuksen näihin suhteisiin. Taustalla on ymmärrettävästi pelko ruotsinkielisten aseman heikentymisestä, kun alueelle tulevat työntekijät ovat todennäköisesti pääasiassa suomen- tai muunkielisiä."

Eri väestöryhmien näkemykset on hyvä tuoda esille, vaikka erilaisten ristiriitojen toteutumista ei pidettäisikään todennäköisinä arviointiselostuksessa: "Etenkin rakennusvaiheessa väestömäärä lisääntyy tilapäisesti voimakkaasti, mutta pysyvästi hanke tuo vain muutamia satoja uusia asukkaita alueelle. Pysyvä vaikutus kieliryhmien osuuksiin on siten vain vähäinen eikä syytä tämänkaltaiseen huoleen pitäisi olla. Toisaalta hanke saattaa hieman lisätä ristiriitoja kieliryhmien välillä siitäkin syystä, että ruotsinkieliset suhtautuvat hankkeeseen hieman negatiivisemmin kuin suomenkieliset. Todennäköisenä merkittävien ristiriitojen syntymistä ei kuitenkaan voida pitää." (Loviisa 3 -ydinvoimalaitoshankkeen arviointiselostus 1999)

Kantatien 79 kehittämisestä Kaukosen kohdalla (2003, konsulttina Tieliikelaitos) tehdyssä SVA:ssa vertailtiin eri vaihtoehtoja SWOT-analyysin keinoin. Taulukossa (alla osa taulukosta) on tarkasteltu, mitkä turvallisuuteen, liikkumiseen, viihtyvyyteen ja elinkeinoihin liittyvät vaikutukset Kaukosen kylän asukkaat kokevat etuina ja mitkä haittoina. Lisäksi taulukossa on arvioitu etujen ja haittojen merkittävyyttä. Tummennetulla tekstillä on merkitty kunkin vaihtoehdon merkittävimmiksi koetut edut ja haitat.

Vaihtoehdot voidaan tarvittaessa ottaa lähempään tarkasteluun ja muodostaa niiden sisälle vaihtoehtoja osaratkaisuista. Kujalan jätekeskuksen kehittämisen YVA:ssa (2003, Päijät-Hämeen jätehuolto, kons. Insinööritoimisto Paavo Ristola) tarkasteltiin toiminnallisten vaihtoehtojen (0, 0+, laaja keskitetty vaihtoehto, suppea hajautettu vaihtoehto) sisällä, millaisia vaikutuksia jätteen käsittelyssä syntyvien vesien käsittelytavoista aiheutuu (VE1 käsitellään vedet paikan päällä, VE2 käsitellään paikan päällä ja viemäröidään osittain, VE3 johdetaan viemäriin).