Esimerkkejä arviointiprosessin vaiheista suunnitelmissa ja ohjelmissa

Vaikutusten tunnistaminen ja rajaus

Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvarastrategiassa (2001) tunnistettiin yleisten vaikutusten lisäksi eri toimialojen mahdolliset ristiriitaiset vaikutukset sekä toisiinsa, että ekologiseen, taloudelliseen sekä sosiaaliseen ja kulttuuriseen ulottuvuuteen.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaikutusten arvioinnissa (2000, konsulttina Diskurssi Oy) on tunnistettu myös hankkeiden toteutumisen epävarmuudesta aiheutuvia vaikutuksia. Epävarmuus alueen maankäytön tulevaisuudesta voi vaikuttaa kiinteistöjen hintojen lisäksi myös ihmisten haluun kehittää asuinympäristöään: "Mikäli hankkeiden alueelliset varautumiset ovat kovin epävarmoja, epävarmuus heijastuu ihmisten odotuksiin ja ratkaisuihin hankkeille varatuilla alueilla ja suunnitellun toiminnan vaikutusalueella. Esimerkiksi tielinjausvarauksen lähistöllä motivaatio kehittää asuinkiinteistöjä saattaa vähetä."

Lounais-Pirkanmaan seutustrategian YVA:ssa (2000) on tunnistettu merkittävimpiä negatiivisia ja positiivisia vaikutuksia oheisen taulukon avulla. Taulukossa on huomioitu myös, mitä ristiriitoja ja ennakkopelkoja strategia mahdollisesti synnyttää.

Hämeen aluekehittämisohjelmassa (1998) arviointikehikkoa on käytetty vaikutusten tarkastelussa muistilistana ja työkaluna. Taulukon osalta todettiin, että vaikutuksen merkittävyyttä ei saatu esiin pelkästään plussia ja miinuksia käyttämällä. Jos toimenpiteellä oli merkittäviä positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia, molemmat vaikutussuunnat ilmaistiin ikään kuin tasavahvoina, vaikka esim. negatiivinen vaikutus olisi ollut seurausta vain toimenpidekokonaisuuden yksittäisistä toimenpiteestä. Sen vuoksi vaikutusten merkittävyys tulee paremmin ilmi, jos vaikutuksia kuvataan myös laadullisesti.

Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman tarkistuksessa (1998) on esitetty vaikutusten tunnistamisen vaiheet ja tunnistamisessa käytetyt lähteet (vasemmalla). Vaikutusten alustava tunnistaminen on tehty kirjallisen materiaalin pohjalta. Sen jälkeen tunnistamisen tulokset ovat olleet kommentoitavana ja ihmisiin kohdistuvista vaikutuksista on muodostettu lista. Myöhemmässä vaiheessa listaa on tarvittaessa täydennetty uudella aineistolla. Listassa on esitetty vaikutusten arvioinnissa tarkasteltavat osa-alueet, teemat ja indikaattorit. Myös käytetty arviointitapa on mukana taulukossa (oikealla).

Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa (2001) vaikutusten tunnistaminen on lähtenyt liikkeelle selvittämällä mitä muutoksia maakuntakaavasta seuraa olemassa olevaan rakenteeseen ja toimintoihin. Sen jälkeen on arvioitu muutosten sosiaalisia ulottuvuuksia eli vaikutuksia ihmisiin ja yhteisöihin.

YVA-lain käyttämää vaikutusten jaottelua on sovellettu Energiansäästöohjelman (2000) vaikutusten tunnistamisessa. YVA-lain mukaisesti taulukossa on huomioitu myös vaikutusten keskinäiset vuorovaikutussuhteet.

Sosiaaliseen kestävyyteen kohdistuvien vaikutusten tunnistamiseksi liikennesuunnittelussa on laadittu mm. tarkistuslistoja. Sosiaalisen kestävyyden avaintekijöiksi on taulukossa määritelty elinympäristön laatu, toimintojen tavoitettavuus ja liikennejärjestelmän esteettömyys. Tarkistuslistan avulla voidaan tarkastella myös vaikutusten jakautumista eri ihmisryhmien kesken.

Suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu vaikutuksia, joita ei yleensä ole käsitelty hankkeiden arvioinnissa. Tällainen uusi vaikutusteema on muun muassa sosiaalinen kestävyys. Sosiaaliseen kestävyyteen kohdistuvia vaikutuksia on tunnistettu Uudenmaan maakuntakaavan luonnoksen IVA:ssa (2002, konsulttina LT-konsultit): "...täydennettävän alueen sosiaalinen tilanne on suhteellisen turvattu jos sen sijainti on saavutettavuuden kannalta hyvä. Tässä mielessä sosiaalisesti kestävää kehitystä on satamien siirron myötä vapautuvien rakennettujen ranta-alueiden ottaminen asumiskäyttöön. Se tuo mahdollisuuksia joukko- ja kevyellä liikenteellä toimivan kaupunginosan syntymiselle ja toisaalta nostattaa erilaisista tiivistävän täydennysrakentamisen vaihtoehdoista ja malleista vähiten ristiriitoja."

EU-tukirahoituksen hakeminen saattaa velvoittaa myös tunnistamaan ja arvioimaan ennalta hankkeen vaikutukset. Esimerkiksi Euroopan yhteisön aluekehitysrahasto on julkaissut arviointilomakkeen (rtf, 132 kt), jonka avulla rahoituksen hakija arvioi hankkeen vaikutukset ympäristöön ja tasa-arvoon.

Helsingin yleiskaavan vaikutusselvityksessä (2002, konsulttina Jaakko Pöyry Infra) on tunnistettu kaavan vaikutuksia asumiseen, työssäkäyntimahdollisuuksiin, palvelujen saatavuuteen ja liikkumismahdollisuuksiin. Palvelujen saatavuutta tarkasteltaessa on tunnistettu uusien kaupallisten palveluiden rakentamisen vaikutukset olemassa oleviin palveluihin: "Arabian uusi kauppakeskus ja Viikin paikalliskeskuksen rakentaminen voivat olla uhkina Pihlajiston ja Pihlajamäen ostoskeskuksille, vaikka Viikinmäen rakentamisen on arveltu tuovan Pihlajiston kaupoille uusia asukkaita."