Esimerkkejä arviointiprosessin vaiheista suunnitelmissa ja ohjelmissa

Tiedonhankinta

Kysely soveltuu tiedonkeruumenetelmäksi varsinkin sellaisiin ohjelmiin, joissa vaikutusten arvioinnin kohdealue ei ole liian laaja. Lounais-Pirkanmaan seutustrategian YVA:ssa (2000) on kerätty tietoa mm. asuinympäristön viihtyisyydestä asukas- ja yrityskyselyn avulla. Kyselyn tulokset on esitetty karttapohjalla. Kartasta käy ilmi mm. se, kuinka monta vastaajaa on pitänyt tiettyä aluetta epäviihtyisänä, lisärakentumiseen soveltuvana tai ennallaan säilytettävänä.

Kortesuon asemakaavan seurantatyyppisessä SVA:ssa kartoitettiin kyselyllä asukkaiden mielikuvia ja kokemuksia Kortesuon alueesta (ks. Mäkäräinen 2003). Vastaajat toivat kartan avulla esille mielipiteensä Kortesuon alueen paikoista ja niiden ominaisuuksista. Vastausten analysoinnissa kohteet jaettiin kolmeen ryhmään; myönteisiin, kielteisiin ja parannusehdotuksiin.

Tiedonkeruussa voidaan hyödyntää myös aiemmin kerättyjä kyselyaineistoja. Pohjois-Karjalan metsäohjelmassa (2001) on käytetty vuonna 1997 tehdyn kansalaiskyselyn tuloksia. Ohjelman valmistelun aikana kerättiin myös uusi kyselyaineisto, mikä tekee vuosien välisen vertailun mahdolliseksi. Aineistosta on pyritty löytämään myös sukupuolten ja eri alueilla asuvien vastaajien välisiä eroja.

Aineiston käsittelyä on hyvä jatkaa myös prosenttitarkasteluja pidemmälle esimerkiksi laadullisen analyysin avulla. Kansallisen ilmastostrategian ympäristövaikutusten arvioinnissa (2001) on selvitetty kyselyn avulla asiantuntijoiden välisiä näkemyseroja. Aineiston analyysissa on käytetty teemoittelua. Teemoittelun pohjalta on esitelty kolme erilaista näkökulmaa ilmastonmuutokseen ja ohjelman toimenpiteisiin. Ote arviointiraportista: "Alueellisen tasapainon ja energiaomavaraisuuden näkökulman edustajat painottavat nykykehityksen kääntämistä alueellisesti tasapainoisempaan suuntaan, jolloin maamme energiantuotanto perustuisi nykyistä enemmän uusiutuviin energialähteisiin tarjoten samalla työtä haja-asutusalueille. Tämä saattaisi lisätä myös kotimaisen energiatekniikan tuotekehitystä ja vientiä. Näkökulma korostaa molempiin toimenpideskenaarioihin sisältyviä energiansäästötoimia ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäystä. Erityisesti tuet ja omaehtoiseen toimintaan kannustavat toimenpiteet ovat sopusoinnussa tämän näkökulman kanssa."

Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmän strategisen tason ympäristövaikutusten arvioinnissa (1998) on raportoitu tiivistetysti tiedonkeruussa käytetyt menetelmät. Suunnitelmien ja ohjelmien arvioinnissa hyödynnetään usein myös valmiita kirjallisuus- ja kyselyaineistoja.