Esimerkkejä arviointiprosessin vaiheista suunnitelmissa ja ohjelmissa

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten kuvaaminen

Vaikutuksia voidaan kuvata erilaisista näkökulmista. Tiehallinnon ympäristöpolitiikassa ja -ohjelmassa (2001-2005) vaikutuksia on tarkasteltu erilaisten alueiden (pääkaupunkiseutu, suuret kaupunkiseudut, taajamat, päätiet ja muut tiet) ja käyttäjäryhmien (kevyt liikenne, tavaraliikenne ja henkilöliikenne) kannalta.

Helsingin yleiskaavan 2002:n vaikutusselvityksessä (2002, konsulttina Jaakko Pöyry Infra sekä Maa ja Vesi) on tarkasteltu kaavan vaikutuksia ympäristökonfliktien syntyyn. Karttaan punaisella merkityille alueille esitetty maankäyttö on koettu uhkana, herättänyt vastustusta tai aihe on noussut esille lehtikirjoittelussa. Nk. ympäristökonfliktialueet on kartoitettu yleiskaavan valmisteluvaiheen mielipiteiden ja lausuntojen perusteella. Ympäristökonfliktien sosiaaliset vaikutukset voivat olla myönteisiä (esim. paikallisidentiteetin vahvistuminen) tai kielteisiä (esim. sosiaalisten suhteiden tulehtuminen).

Vaikutusketjuja kuvaamalla voidaan tuoda esille välillisiä ja kasautuvia vaikutuksia. Rataverkko 2020 -ohjelman väliraportissa (2000) on havainnollistettu vaikutusketjun avulla nopean junaliikenteen vaikutuksia mm. aluerakenteeseen ja palveluihin. Ote väliraportista: "Nopeat junat alkavat liikennöidä Helsingin ja Pietarin välillä. Matka-aikatavoite 3 tuntia toteutuu oikoradan ja Luumäki-Vainikkala -lisäraiteen ansioista. Junatarjontaa lisätään. Matkustajamäärä kasvaa. Aluerakenne kehittyy rajan tuntumassa lähinnä Lappeenrannan-Imatran seudulla ja alueelle syntyy uutta tuotanto- ja palvelutoimintaa. Nopeat yhteydet vahvistavat Suomen asemaa linkkinä lännen ja idän välillä."

Vaikutusketjussa on käsitelty myös alueellista ja sosiaalista tasa-arvoa. Ote väliraportista: "Nopean henkilöliikenteen verkko on laaja, mikä mahdollistaa asumisen ja yritystoiminnan kasvun asemapaikkakunnailla ja maankäytön tiivistämisen ratakäytävissä. Helminauhamainen aluerakenne kehittyy kaupunkivyöhykkeille. Verkostoituminen on voimakasta. Ihmisten liikkumismahdollisuudet ovat hyvät. Väestön kasvu suuntautuu kasvaviin keskuksiin. Rataverkko palvelee tehokkaasti sekä ihmisiä että yrityksiä koko valtakunnan tasolla."

Vaikutusketjujen ja -verkkojen hahmottamista voitaisiin helpottaa esittämällä ne myös graafisessa muodossa.

Uudenmaan maakuntakaavan luonnoksen IVA:ssa (2002, konsulttina LT-konsultit) terveydellisiä vaikutuksia on tarkasteltu seuraavan jaottelun mukaisesti: koettu terveys, psykofyysinen terveys, liikennehankkeiden vaikutukset terveyteen ja elinoloihin, muut ympäristöhäiriöt, sosiaalinen terveys sekä elämäntavat ja sairaudet. Maakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa terveys on siis huomioitu laajana hyvinvoinnin tilana, joka sisältää sekä fyysisen, psyykkisen että sosiaalisen ulottuvuuden. Esimerkiksi psykofyysisen terveyden osalta raportissa todetaan seuraavasti: "Millaisia ovat maakuntakaavan vaikutukset riskiryhmien (esim. mielenterveyden häiriöistä kärsivät, päihdeongelmaiset ja pitkäaikaistyöttömät) tilanteeseen? Suoria vaikutuksia on vaikea osoittaa maakuntakaavan tasolla. Ainakin yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulisi huomioida, että monista elämänhallinnan ongelmista kärsivät ihmiset häiriintyvät muita enemmän ympäristöhäiriöistä, kuten liikennemelusta (Korpela ym. 2001). He saattavat myös muita useammin joutua niille alttiiksi huonompien valinnanmahdollisuuksiensa vuoksi."

Vaikka maakuntakaavan IVA:ssa ei pystytä tarkastelemaan kaikkia tekijöitä riittävän tarkasti, annetaan siinä kuitenkin ohjeita, mihin vaikutuksiin yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulisi kiinnittää huomiota.

Hallituksen esityksessä alueiden kehittämislaiksi (HE 55/2002) arvioidaan mm. esityksen taloudelliset vaikutukset, organisaatio- ja henkilöstövaikutukset, ympäristövaikutukset, vaikutukset eri kansalaisryhmien asemaan ja alueelliseen kehitykseen. Kotitalouksiin ja yksityisiin henkilöihin kohdistuvia taloudellisia vaikutuksia käsitellään seuraavasti: "Esityksellä ei ole välittömiä kotitalouksiin ja yksityisiin henkilöihin kohdistuvia taloudellisia vaikutuksia. Tavoitteiden mukainen taloudellinen kasvu, yritystoiminnan kehitys sekä osaamisen ja työllisyyden parantaminen koko maassa vaikuttavat kuitenkin välillisesti kotitalouksien aseman parantumiseen. Esityksen yhtenä tavoitteena on vähentää alueiden kehittyneisyyseroja ja parantaa väestön elinolosuhteita. Tavoitteen mukainen toiminta parantaa heikommassa asemassa olevien kotitalouksien ja kansalaisryhmien asemaa. Esitykseen sisältyvät inhimillisten voimavarojen kehittäminen ja sosiaalisen syrjäytyneisyyden estäminen ovat keskeisellä sijalla."