Esimerkkejä arviointiprosessin vaiheista suunnitelmissa ja ohjelmissa

Havainnollistaminen ja ymmärrettävyys

Espoon eteläosien yleiskaavan rakennemallien sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa (2002, konsulttina VTT) teemakarttoja on käytetty alueen nykytilan ja mallien vaikutusten havainnollistamisessa. Yllä olevassa teemakartassa on kuvattu vieraskielisten (muut kuin suomen- ja ruotsinkieliset) asukkaiden määrää, prosentuaalista osuutta ja alueellista jakautumista Espoossa vuonna 2000.

Korkea-asteen koulutettujen sijoittumista eri alueille Jyväskylässä on havainnollistettu teemakartan avulla. Teemakartassa on käytetty sekä värisymboleja että prosenttimääriä (Mäkäräinen 2003).

Eräs keino konkretisoida vaikutuksia on verrata niitä lukijalle tuttuun asiaan. Se auttaa suhteuttamaan muutoin irrallisiksi jääviä lukuarvoja. Vertailukohdan valintaan on kuitenkin kiinnitettävä huomiota, sillä luku voi vaikuttaa suurelta tai pieneltä vertailuarvosta riippuen. Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman ympäristövaikutusten arvioinnissa (1999) on havainnollistettu tuulivoimalan meluvaikutusta tietyllä etäisyydellä vertaamalla sitä asunnon melutasoon päivä- ja yöaikana. Ote raportista: "Potentiaaliset tuulivoimaloiden sijoituspaikat ovat usein taajamien ulkopuolella, jossa nykyiset meluohjearvot ovat päivällä 45 ja yöllä 40 dB(A). Yksittäinen tuulivoimala ylittää 40 dB(A) rajan 200-300 metrin etäisyyksillä noin 8 m/s tuulen nopeuksilla. Täten voimalat joudutaan yleensä pystyttämään em. etäisyyden ulkopuolelle lähimmästä rakennuksesta. Tietyissä olosuhteissa ja sopivassa maastossa meluhaittaa voi aiheutua 500-1 000 m etäisyydelle. Tuuli aiheuttaa myös luonnollisia ääniä ympäristössä, joten tuulivoimalan melu voi hukkua luonnon taustameluun jo noin 4- 7 m/s tuulen nopeuksilla. Tämä tekee tuulivoimalasta aiheutuvan melun mittaamisen vaikeaksi. Vertailun helpottamiseksi 45 dB(A) melutaso on alhaisempi kuin esim. päiväsaikaan työpaikoilla ja kotona, mutta korkeampi kuin yöaikaan makuuhuoneessa."

Rataverkko 2020 -ohjelman väliraportissa (2000) on havainnollistettu kartalla nopean rataverkon vaikutuksia matka-aikoihin (vasemmalla). Kartan avulla on havainnollistettu myös alueiden saavutettavuudessa ja alueiden välisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvia muutoksia (oikealla).

Arvojen, pelkojen ja mielikuvien havainnollistamisessa voi käyttää myös mielikuvakarttaa Tässä esimerkki Tuusulan Maantiekylän osalyeiskaavoituksen lähtötilanteeseen liittynyt asukashaastattelujen perusteella tehty ympäristökuvaus (Kauppinen 1994).

Mielikuvakartalla voidaan käynnistää vuoropuhelu myös lasten kanssa. Hämeenlinnassa 3-6. luokkalaiset saivat oman asuinalueensa kartan sekä symboliluettelon erilaisista paikoista. Karttaan lapset saivat liittää myös aluetta koskevia toiveita. Esimerkiksi Katuman alueella Hämeenlinnassa suurin muutos voimassaolevaan asemakaavaan aiheutui lasten mielikuvakartoille merkitsemän "mansikkapaikan" säilyttämisestä metsäisellä, aurinkoisella kalliolla: voimassaolevan asemakaavan kaksi 5-kerroksista asuintaloa poistettiin kaavasta ja niiden rakennusoikeus siirrettiin matalampana vähemmän tärkeälle metsäalueelle. (Hämeenlinnan kaupunki 1995.)