Esimerkkejä arviointiprosessin vaiheista sosiaali- ja terveysalalla

Seuranta

Luvialla tehtiin ennakkoarviointi lasten kotihoidontuen kuntalisän käyttöönottamisesta. Ennakkoarvioinnin teon jälkeen kuntalisä päätettiin ottaa käyttöön vuoden määräaikaisena kokeiluna, jotta nähtäisiin millaisia todellisia vaikutuksia sillä on. Kokeilun aikana selvitettiin kyselyllä kuntalisän saajilta kuntalisän tarvetta ja sen vaikutuksia. Kyselyn avulla tarkasteltiin, kuinka ennakoidut vaikutukset olivat toteutuneet ja millaisia ennalta arvaamattomia vaikutuksia kuntalisän käyttöönotosta oli seurannut. Kyselyllä havaittiin muun muassa, että kuntalisän käyttöönotolla ei ollut vaikutuksia kuntaan tulevien uusien veronmaksajien määrään. Kyselyssä ei myöskään noussut esiin mitään suurempaa, jota ei olisi osattu jo ennakkoarvioinnissa ottaa huomioon. Seurantakyselyn pohjalta ei kuitenkaan pystytty laskemaan kuntalisän kustannusvaikutuksia eikä sen pohjalta pystytty laskemaan, kuinka paljon kuntalisä vähensi päivähoidon menoja. Kyselystä voitiin todeta, että vajaa kolmasosa kuntalisää saaneista lapsista olisi hoidettu kotona kuntalisästä huolimatta. (Järviö 2004.)

Riihimäellä lasten kotihoidontuen kuntalisän käyttöönottamisesta tehdyn ennakkoarvioinnin toteutumista seurataan perusturvalautakunnan pöytäkirjojen ilmoitusasioissa. Ennakkoarvioinnissa esitetyt luvut kuntalisän käyttäjien määrästä ovat osoittautuneet melko tarkoiksi. Toisaalta taas arvioinnissa esitetyt vapautuvat päivähoitopaikkamäärät eivät ole toteutuneet arvioinnin mukaisina. Seurantaa tehdään ainakin vuoden ajan, jonka jälkeen voidaan kenties kattavammin sanoa, kuinka ennakkoarvioinnissa esitetyt vaikutukset ovat toteutuneet ja mitä mahdollisia ennalta arvaamattomia vaikutuksia siitä on seurannut. (Järviö 2004.)

Itä-Hämeen terveyskeskusten päivystysjärjestelyjen ennakkoarvioinnissa seuranta toteutettiin keräämällä tietoa päivystyskokeilun vaikutuksesta asiakasmääriin. Turhat päivystyskäynnit vähenivät osittain, niin kuin ennakoitiinkin. Lisäksi toteutettiin kyselyt asiakkaille ja henkilökunnalle. Asiakaskysely jaettiin päivystyksen tulleille joutsalaisille ja hartolalaisille koko päivystyskokeilun ajan. Henkilökuntakysely suunnattiin Heinolan, Sysmän ja Hartolan terveyskeskusten henkilökunnalle kokeilun alku- ja loppuvaiheessa. Asiakkaat ja henkilökunta suhtautuivat kokeiluun myönteisesti ja heiltä tullut palaute oli positiivista. Ennakoidut negatiiviset vaikutukset asiakkaisiin ja henkilökuntaan eivät siis näyttäneet toteutuneen. Koska päivystysmalli oli vasta kokeiluvaiheessa, saatiin seurannan avulla myös tietoa siitä, kuinka mallia voidaan kehittää ennen lopullisia päätöksiä.

^{Lähde: Niina Järviön artikkelikäsikirjoitus (20.8.2004)}