Pielisen Karjala: Seudullinen hyvinvointistrategiatyö - kuvaus IVA-prosessista

Taustaa

Hyvinvointi koko kunnan vastuulla -kehittämistyö käynnistyi Pielisen Karjalan alueella (Lieksa, Nurmes, Juuka ja Valtimo) vuonna 2004. Kehittäminen toteutettiin seudun kuntien, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun TEJO-hankkeen ja Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen TESSU-hankkeen yhteistyönä. Kehittämistyön tavoitteena oli tuottaa kunnille toiminta- ja työvälineitä seudulliseen ja kuntakohtaiseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä hyvinvointikatsauksen ja -strategian laatimiseen.

Syksyllä 2005 käynnistyi seudullinen hyvinvointistrategiatyö. Hyvinvointistrategian valmistelussa käytettiin ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia. IVA valittiin menetelmäksi, koska tarvittiin työväline ohjaamaan strategiatyötä ja sen etenemistä siten, että

• mietitään asioiden välisiä syy-seuraussuhteita
• pohditaan eri asioiden vaikutuksia ja vaihtoehtoja ohjatusti
• aktivoidaan eri tahojen osallistumista ja sitoutumista prosessiin ja hyvinvointistrategian toteuttamiseen
• opitaan hyvinvointijohtamisessa tarvittavia työvälineitä

IVA-prosessin kulku ja osallistujat

Hyvinvointistrategian valmistelu tapahtui seudullisten hyvinvointiseminaarien, kuntatyöryhmien ja seudullisen hyvinvointityöryhmän työskentelyn avulla. Seminaareihin osallistuivat johtavat viranhaltijat ja -luottamusmiehet sekä kuntien johtoryhmät. Seminaarien teemat rakentuivat strategiaprosessin eri vaiheiden ympärille (vision, strategisten linjausten ja kriittisten menestystekijöiden, toimenpiteiden sekä mittareiden valinta). Seudullinen hyvinvointityöryhmä koordinoi strategian valmistelua. Tähän työryhmään kuuluivat kuntien ja kaupunkien johtajat, kuntayhdyshenkilöt ja uusina jäseninä kunnanvaltuustojen ja -hallitusten puheenjohtajat sekä hanketyöntekijät.

Lomakemuotoon tuotettua IVA-työvälinettä käytettiin strategiaseminaareissa tapahtuvan työskentelyn ohjaamisessa ja tuotosten kuvaamisessa. Kuntien eri hallintokunnat kommentoivat ja jatkokehittivät tuotoksia. Seudullinen hyvinvointityöryhmä suoritti jokaisessa vaiheessa tuotosten lopullisen muokkaamisen. IVA-menetelmän käyttöönotolla pyrittiin varmistamaan strategiaprosessin eri vaiheissa eteen tulevien valintojen vaikutusten arviointi, toteuttamiskelpoisuus sekä syy-seuraussuhteiden pohtiminen. Lisäksi hyvinvointijohtamista tukevan työvälineen käyttöönoton toivottiin lisäävän luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden sitoutumista strategian toteutumiseen vaikuttavaan päätöksentekoon.

Tarkastellut vaihtoehdot ja vaikutukset

IVA-lomakkeen avulla ennakoitiin ja kuvattiin erilaisten strategisten linjausten ja toimenpiteiden hyötyjä ja haasteita väestön, palveluorganisaation ja kuntatalouden näkökulmasta.

IVA:n koostelomake

IVA:n hyödyntäminen

Hyvinvointistrategian julkistamistilaisuus oli 8.12.2006. Strategiassa mainitaan, että IVA-menetelmä otetaan käyttöön kuntien lautakuntapäätöksenteossa vuoden 2007 aikana. Tätä myös seurataan. Syksyn 2006 aikana järjestettiin IVA-koulutus ja sen yhteydessä laadittiin prosessikaavio, milloin ja miten IVA:a käytetään apuna kuntapäätösten ennakkoarvioinnissa.

1) Vaikutusten arviointia käytettiin strategiatyön tukena

• eri näkökulmien esiintuomisessa
• apuna vaihtoehtojen muodostamisessa
• vaikutusten tunnistamisessa, vertailussa ja valinnassa suhteessa asetettuun visioon ja strategisiin päämääriin

2) Jatkossa IVA:a on tavoitteena käyttää kuntapäätösten ennakkoarvioinnissa. Tällä varmistetaan osaltaan, että kuntien päätökset toteuttavat hyvinvointistrategiaa.

Lisätietoa

IVA:n koostelomake

Päivi Sihvo
tuntiopettaja
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu