Oulunkaari ja Vaala: Seudullinen hyvinvoinnin
terveyskeskus - kuvaus IVA-prosessista
Taustaa
Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia (IVA) käytettiin
sosiaali- ja terveyspalvelujen hyvinvointia ja terveyttä edistävän
seudullisen toimintamallin rakentamisessa Oulunkaaren seutukunnan
(Ii, Yli-Ii, Ylikiiminki, Kuivaniemi, Pudasjärvi, Utajärvi) ja
Vaalan kunnille.
Taustalla sosiaali- ja terveydenhuollon uudenlaisen
toimintamallin rakentamiseen oli kuntien tunnistama sosiaali- ja
terveyspalvelujen kehittämisen tarve ja osittain kriisiytyminen
suhteessa kustannusten hallitsemiseen, palvelujen riittävyyden
turvaamiseen, erikoisosaajien saatavuuteen, keikkalääkäreiden
käyttöön ja terveydenhuollon johtamisen vaatimuksiin. 1990-luvulla
purkautuneiden kansanterveystyön kuntayhtymien jälkeen on kuntien
välinen yhteistyö sosiaali- ja terveyspalveluissa ollut vähäistä.
Varsinkin terveydenhuollossa kuntien resurssit ja hoitokäytännöt
ovat kohdentuneet sairaiden hoitamiseen. Hyvinvoinnin ja terveyden
edistämisessä on eroja kuntien osaamisessa ja hoitokäytännöissä.
Suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle vuoteen 2010 mennessä. Jatkossa
on pulaa erityisosaajien lisäksi myös perustyöntekijöistä.
Sosiaali- ja terveysministeriön ja kuntien rahoittaman
Hyvinvoinnin terveyskeskus -hankkeen tavoitteina oli:
- sosiaali- ja terveyspalvelujen alueellisen rakenteen
muuttaminen eli alueen eri toimijoiden keskinäinen yhteistoiminta
palvelujen tuottamiseksi
- palvelujen sisällöllinen kehittäminen terveyden edistämisen ja
sairauksien ennaltaehkäisyn näkökulmasta
IVA-prosessin kulku ja osallistujat
Mukana olivat kaikki Oulunkaaren seutukunnan kunnat sekä Vaalan
kunta. Prosessi toteutettiin vuoden 2003 aikana ja sen rakenne oli
seuraava:
- Kuntakierrokset (luottamusjohdon, kunnanjohdon,
perusturvajohtajien, vastaavien lääkäreiden ja hoitotyön johdon
haastattelut)
- Palvelurakenneselvitys
- Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien
kartoittaminen
- Yksityisten ja kolmannen sektorin palvelujen saatavuus
- Sosiaali- ja terveydenhuollon hyvinvoinnin ja terveyden
edistämisen toimintamallin rakentaminen (seudullinen, alueellinen
ja kuntataso)
- Ennaltaehkäisevän työn koulutus
- Tiedottaminen
Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia sovellettiin
toimintamallin valintaan. IVA toteutettiin kahdessa seminaarissa
syksyn 2003 aikana. Seminaareihin osallistui kuntien
luottamusjohto, kunnanjohto, sosiaali- ja terveystoimen johto sekä
yhteistyökumppanit, yhteensä 49 osallistujaa. Ensimmäisessä
seminaarissa esiteltiin IVA:a menetelmänä. Toisessa seminaarissa
tehtiin ryhmätöitä, joissa kuvattiin ratkaisumallit ja vertailtiin
eri mallien vaikutuksia kuntien asettamien tavoitteiden
valossa.
Tarkastellut vaihtoehdot ja vaikutukset
Toimintamallit syntyivät prosessiin palkatun
erityisasiantuntijan tekemien kuntahaastattelujen ja
palvelurakenneselvitystyön perusteella. Mallien vertailukohtana
olivat valtakunnalliset suositukset (kansallinen terveysprojekti,
kansallinen sosiaaliohjelma ja Terveys 2015 -kansanterveysohjelma).
Kunnilla oli erilaisia, toisistaan poikkeavia tapoja ratkaista
tunnistettuja ongelmia.
Tarkasteltavat mallit olivat:
"Kunnallisten ratkaisujen malli"
Kunta
tuottaa itse sosiaali- ja terveyspalvelut, satunnaisia paikallisia
ratkaisuja muiden toimijoiden (kolmas sektori, yrittäjät) kanssa.
Vaikeuksia saada erityisosaajia ja ongelmia erityispalvelujen
saatavuudessa ja laadussa.
"Alueellisten ratkaisujen malli"
Kuten
edellä, mutta enemmän yhteistyöhön liittyviä ratkaisuja lähikuntien
kanssa. Yhteisiä kilpailutuksia yksityistettävistä palveluista.
Erityisosaajat verkostoituvat ja tekevät työnjakoa.
Erityispalvelujen tuottamisesta sovitaan yhteisesti.
"Seudullisten ratkaisujen
malli"
Lähipalvelut järjestetään jokaisessa kunnassa.
Erikoisosaamista jaetaan keskuspaikoittain. Erityispalvelujen
tuottamisesta sovitaan yhteisesti. Erityisosaajat verkostoituvat ja
sopivat työnjaosta. Yritykset ja järjestöt ovat aktiivisesti mukana
palveluverkostossa.
"Kansallisen terveysprojektin malli sekä kansallisen
sosiaaliohjelman ja Terveys 2015 -ohjelman
suositukset"
Perusterveydenhuolto järjestetään
seudullisina 20.000-30.000 asukkaan toiminnallisina
kokonaisuuksina. Paikalliset olosuhteet huomioidaan ja etäisyydet
eivät saa muodostua palvelujen käytön esteeksi. Sosiaalialalla
seudullisen yhteistyön kartoitus tulisi tehdä koko maassa 2003
mennessä.
Mallien sisällöt kuvattiin näiden tekijöiden osalta:
- Laadukkaiden palveluiden turvaaminen kuntalaisille
- Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
- Erityispalvelujen järjestäminen, tuottaminen ja
yhteiskäyttö
- Erityisosaamisen keskinäinen työnjako, erikoistumis- ja
konsultointimahdollisuus
- Yritysten ja järjestöjen rooli palvelujärjestelmässä
- Sosiaali- ja terveydenhuollon johtaminen ja sen
kehittäminen
- Palvelujen tuotteistamisen, kustannuslaskennan osaamisen ja
tilastoinnin kehittäminen
- Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät
- Verkkopalvelujen ja telemaattisten sovellutusten suunnittelu ja
käyttöönotto
- Saumattomien palvelukokonaisuuksien ja hoitoketjujen
kehittäminen
- Lääkäreiden ja hoitajien välisen työnjaon kehittäminen
- Terveyttä edistävän ja ennaltaehkäisevän työotteen
vahvistaminen
- Työntekijöiden työhyvinvointi ja osaaminen
Mallien kuvauksen jälkeen osallistujat pohtivat
yhteenvetotaulukon avulla, kuinka hyvin tai huonosti eri mallit
toteuttavat kuntien asettamia tavoitteita.
IVA:n yhteenvetotaulukko
IVA:n hyödyntäminen
IVA:a käytettiin hyvinvoinnin seudullisen terveyskeskuksen
toimintamallin valintaan. Toimintamallin tavoitteena oli:
- kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovittaminen,
verkostoituminen ja työnjako
- seudullinen sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden
parantaminen, palveluvalikoiman monipuolistaminen ja laadun
kehittäminen
- seudullinen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Asia eteni seutuhallituksen ja kunnanhallitusten päätöksentekoon
joulukuussa 2003. |