Kerava: Työllisyysyksikön toiminnan kehittäminen - kuvaus IVA-prosessista

Taustaa

Keravan ehkäisevän työn toimikunnan päätökseen pohjautuen IVA:a sovellettiin Keravalla työllisyysyksikön toiminnan vaikutusten ennakkoarviointiin.

Työllisyysyksikössä IVA:n soveltamisen motiiviksi nousi useita asioita:

• Ensiksi, kuinka perustella päättäjille omaa toimintaa, kun työllisyystilanne on hyvä. Hyvän työllisyystilanteen aikana työllistyminen jää asiana helposti taka-alalle, koska se näyttää olevan hoidossa. Työllisyyteen pitäisi kuitenkin kiinnittää jatkuvasti huomiota, jotta vältyttäisiin jälkikäteiseltä remontilta. Nyt voidaan varautua asioihin ja miettiä työllistämisen rakenteita.
• Toiseksi, kuinka muuttaa omaa toimintaa niin, että voitaisiin palvella yhä isompaa asiakasjoukkoa ja samalla parantaa toiminnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta? Kuinka voitaisiin löytää työhön uusia ideoita ja saavuttaa jotain enemmän kuin sen mikä on jo olemassa.
• Kolmanneksi, millainen vaikutus esimerkillä voisi olla muualle Suomeen? Mitä hyötyä Keravan IVA:sta voisi olla muille kunnille? Millainen sovellettavuusarvo sillä on työllistämispolitiikassa?

IVA-prosessin kulku ja osallistujat

Työllisyysyksikön kanssa järjestettiin yhteensä kuusi tapaamista, jotka ajoittuivat välille tammi-huhtikuu 2003. IVA-työryhmän toimintaan osallistui työllisyysyksikön päällikkö, työllisyyskoordinaattori, ehkäisevän työn toimikunnan sihteeri sekä Terve Kunta-verkoston yhdyshenkilö. Lisäksi yksikön työvalmentaja oli mukana yhdessä kokouksessa. IVAn tekijöinä olivat työryhmän jäsenet. Raporttiluonnos työllisyysyksikön IVAsta valmistui keväällä 2003 ja lopullinen raportti syksyllä 2003.

Tarkastellut vaihtoehdot ja vaikutukset

Työllisyysyksikön toiminnan kehittämistä tarkasteltiin sekä voimavarojen (rahat, henkilökunta ja muut resurssit) että menettelytapojen osalta. Työllistämistoiminnan voimavarat -tarkastelussa nollavaihtoehto tarkoitti henkilöstöresurssien ja taloudellisten panostusten säilyttämistä nykyisellään. Vähennysvaihtoehdossa arvioitiin voimavarojen pienentämisen ja kasvuvaihtoehdossa voimavarojen lisäämisen vaikutuksia.

1.0. Nollavisio

• henkilökuntaa 3 vakinaista työllistämismäärärahat n. 271 000 euroa/vuosi (netto)

1.1. Vähennetään voimavaroja

• määrärahoja supistetaan

1.2. Lisätään voimavaroja

• henkilökuntaresursseja lisätään
• työllistämiseen käytettäviä määrärahoja lisätään

Voimavarojen organisointimalleilla tunnistettiin olevan vaikutuksia asiakkaaseen, yhteiskuntaan, ympäristöön, Keravan imagoon ja työllisyysyksikköön itseensä. Yhteiskunnan osalta vaikutuksia tarkasteltiin vielä tarkemmin, arviointiin sisällytettiin vaikutukset asenteisiin ja arvoihin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin.

Työllistämistoiminnan menettelytavat -tarkastelussa keskityttiin siihen, millä tavoin toimintaa harjoitetaan; asiakaspainotteisesti, järjestelmäpainotteisesti, yksilöön keskittyen, massatoimintaan keskittyen, koulutuspainotteisesti, tekemisen kautta etenemällä, lujaan tai pehmeään otteeseen perustuen jne. Vaihtoehtoisina menettelytapoina tarkasteltiin seuraavia malleja:

2.0. Pääasiallisesti pyritään toimimaan asiakaslähtöisesti, menettelytavat vaihtelevat

2.1. Joustava, asiakkaan henkilökohtaiset tarpeet ja toiveet huomioonottava

2.2. Pelkästään työllistämiseen tähtäävä toiminta

Näiden mallien vaikutuksia tarkasteltiin asiakkaan elämäntilanteen, motivaation, perheenjäsenten, ihmissuhteiden, toimeentulon, terveydentilan ja itsetunnon osalta.

IVA:n yhteenvetotaulukot

IVA:n hyödyntäminen

IVA-raporttia jaettiin päättäjille ja eri toimijoille tarpeen mukaan. Sitä käsiteltiin Keravan sosiaali- ja erityispalvelujen johtoryhmässä ja se toimi tukena työllistymismäärärahojen haussa. Työllisyysyksikkö käytti IVA:a myös omien toimintatapojensa jäsentämiseen ja selkiyttämiseen. Työllisyysyksikön uudistunut työtapa kirjattiin työvoimatoimiston kanssa tehtyyn aiesopimukseen.

Ryhmäläiset näkivät tärkeäksi myös raportin jatkotyöstämisen ja käyttämisen pidemmän tähtäimen työn pohjana: "asialla ei ole selvää takarajaa. Tämän kanssa voidaan edetä vuosikaupalla, ettei tule liian isoja hyppäyksiä verrattuna nykytilaan. Edetään siis pienin askelin, paperin käsittely ei lopu budjettikierrokseen."

Lisätietoa

IVA:n yhteenvetotaulukot

työllisyysyksikön päällikkö
Marjo Sormunen
Keravan kaupunki

terveyskeskuspsykologi
Pekka Heinonen
Keravan kaupunki

Kauppinen T & Nelimarkka K (2003) Keravalla kehitetään työllisyysyksikön toimintaa ennakkoarvioinnilla. Artikkeli Sosiaaliturva -lehdessä 18/03, sivut 12-13.