Kajaani: Hyvinvointistrategian toimeenpano - kuvaus
IVA-prosessista
Taustaa
Kajaanin hyvinvointistrategia valmistui vuonna 2001. Sen jälkeen
hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä mietti, miten jatkaa
hyvinvointistrategiatyötä. Samaan aikaan Kainuussa käynnistyi
aluehallintokokeilun suunnittelu. Hyvinvoinnin ja terveyden
edistämisen työryhmä koki, että sillä on tarve vaikuttaa
aluehallintokokeilun toteuttamiseen ja varautua muutokseen.
Työryhmässä nähtiin, että tulevasta muutoksesta huolimatta
kaupungissa on joka tapauksessa tehtävä työtä hyvinvoinnin
edistämiseksi. Työryhmä päätti keväällä 2003, että IVA:a
hyödynnetään Kajaanin hyvinvointistrategian toimeenpanossa.
IVA-prosessin kulku ja osallistujat
Monialaiseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmään
kuului perusturvajohtaja, terveyden edistämisen suunnittelija,
teknisen toimen kaavoittaja, työsuojeluvaltuutettu sekä edustajat
sivistystoimialasta, liikuntaneuvostosta, vanhusneuvostosta, lapsi-
ja nuorisoasiain neuvottelukunnasta, Kajaanin ammattikorkeakoulusta
ja Kajaanin kehittämiskeskuksesta. Strategian toimeenpanon ihmisiin
kohdistuvien vaikutusten arviointi käynnistyi maaliskuussa 2003,
jolloin pidettiin seudullinen hyvinvointipoliittinen
seminaari.Sen
tuloksena syntyi malli yhteisen työn kohteen kehittymisestä (ks.
kuva).
Kuvassa kukan mykiö on työrukkanen, Kajaanin hyvinvoinnin ja
terveyden edistämisen työryhmä, joka organisoi ja synnyttää
näkemyksen yhteisestä kohteesta. Työrukkasen sisältöjä (kukan
terälehtiä) Kajaanissa ovat lapset, työikäiset ja ikä-ihmiset.
Yhteinen työn kohde
Jatkossa IVA:a käsiteltiin työryhmän kokouksissa sekä työryhmän
jäsenten omissa organisaatioissa. Työryhmä toimi työrukkasena, joka
kokosi jäsentensä edustamien organisaatioiden näkemykset yhteen.
Hyvinvointistrategian toimeenpanosta ja siihen sisältyneestä
ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnista laadittiin
raportti.
Tarkastelun näkökulmat ja vaikutukset
Hyvinvointistrategian toimeenpanoa varten luotiin vaihtoehtoisia
malleja. Mallit syntyivät uhkakuvien ja mahdollisuuksien
tunnistamisen kautta. Ensimmäiset malliaihiot erosivat toisistaan
seudullisuuden, verkostoitumisen ja sairaus-/perhelähtöisyyden
osalta. Neljästä vaihtoehtoisesta mallista päädyttiin
samankaltaisten mallien yhdistelyn jälkeen kolmeen erilaiseen
malliin. Mallien sisältöä kuvattiin kaupungin kriittisten
menestystekijöiden (vaikuttavuus, palvelukyky, henkilöstö,
prosessit ja rakenteet sekä talous) kautta.
Malli 0 Lainsäädäntölähtöinen sektoroitu malli,
jossa palvelujärjestelmä tarjoaa lainsäädännön velvoittamat
palvelut erikois-/erityisaloittain
Malli 1 Sektoripainotteinen sekamalli, jossa
palvelujärjestelmä tarjoaa lainsäädännön velvoittamat palvelut
suurimmaksi osaksi joko erikois-/erityisaloittain tai
yhteisölähtöisenä palveluna
Malli 2 Asiakaslähtöinen malli, jossa
palvelujärjestelmä tarjoaa lainsäädännön velvoittamat
erityisosaamisen palvelut yhteisölähtöisenä palveluna
Työryhmä organisoi toimintansa niin, että mallien vaikutuksia
eri väestöryhmiin tarkasteltiin työryhmän jäsenten omissa
organisaatioissa (esim. vanhusneuvon ja lapsi- ja nuorisoasiain
neuvottelukunnan edustajien kanssa). Työryhmän sihteeri toi
tarkastelut yhteiseen yhteenvetotaulukkoon (ks. taulukko).
Myöhemmin tarkasteltiin vielä, kuinka hyvin mallit ja niiden
ennakoidut vaikutukset toteuttavat hyvinvointistrategiaan
kirjattuja tavoitteita.
IVA:n yhteenvetotaulukko
IVA:n hyödyntäminen
Tavoitteena oli, että vaihtoehtoisten mallien ja niiden
vaikutusten tarkastelu:
- täydentää hyvinvointistrategiaa
- operationalisoituu ikääntyvien toimintaohjelmassa sekä lasten
ja nuorten hyvinvointiselonteon päivityksessä sekä
hyvinvointikaavassa
- antaa tukea Kainuun hallintomallin suunnittelulle
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä käsitteli
hyvinvointistrategian toimeenpanoa kokouksessaan joulukuussa 2003.
Työryhmä päätti lähestyä Kainuun hallintomallikokeilun
työvaliokuntaa ja pyytää mahdollisuutta tulla esittelemään
hyvinvointistrategian toimeenpanoa varten luotuja vaihtoehtoisia
malleja Kainuun hallintomallikokeilun toteuttamiseen ja muutokseen
varautumiseen. Lisäksi päätettiin lähettää aineisto tiedoksi
kaikille kajaanilaisille ohjausryhmän
jäsenille. |