Turku: Aluekumppanuuden hallinnon järjestäminen - kuvaus
IVA-prosessista
Taustaa
Turun ammattikorkeakoulussa järjestettiin kestävän kehityksen
opiskelijoille Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi -kurssi
keväällä 2004. Kurssilaiset tekivät harjoitustyönsä Turussa
kymmenellä asuinalueella toteutettavan asukaslähtöisen työn eli
aluekumppanuuden hallinnon järjestämisestä.
Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää aluekumppanuuden
hallinnon mahdollisen muuttamisen vaikutuksia eri tahoihin, jotka
ovat mukana aluekumppanuustoiminnassa.
IVA-prosessin kulku ja osallistujat
Opiskelijat kartoittivat parityönä vaihtoehtojen vaikutuksia eri
näkökulmista. Työssä käytettiin apuna arviointia varten kehitettyjä
tehtäväkortteja (IVA-kurssin tehtäväkortit pdf, 1,2 Mt).
Tietoa vaikutuksista kerättiin pääasiassa haastattelemalla eri
kohderyhmiä. Haastateltuja henkilöitä oli yhteensä 44 ja he
edustivat yhdeksää kohderyhmää:
- Aluetyöntekijät
- Aluetyöryhmien puheenjohtajat
- Vastuutahot
- Seurantaryhmä
- Turun kaupungin viestintäkeskus
- Kaupungin hallinto
- Yhteistyökumppanit
- Tutkijan näkökulma
- Pansio-Pernon aluetyöryhmä
Haastattelun lisäksi parit tutustuivat tarkemmin yhteen
aluekumppanuusalueeseen. Kaksi opiskelijaa koosti erillisistä
selvityksistä loppuraportin.
Tarkastellut vaihtoehdot ja vaikutukset
Prosessissa vertailtiin kahta annettua vaihtoehtoa
aluekumppanuuden hallinnon järjestämiselle. Lisäksi ylös kirjattiin
muita haastatteluissa esille tulleita vaihtoehtoja. Tarkastellut
vaihtoehdot olivat:
Vaihtoehto 0 (VE0): nykyinen kolmikantaan
perustuva organisaatiomalli: 1) aluetyöryhmä suunnittelee ja
toteuttaa toimintaa, 2) aluetyöntekijä toimii osallisuuden
asiantuntijana ja huolehtii tiedotuksesta sekä viestinnästä ja 3)
vastuutaho vastaa hallinnosta ja taloudenhoidosta. Vastuutahot ovat
alueilla toimivia kirjanpitovelvollisia yhdistyksiä tai yrityksiä.
Ne ovat mukana toiminnassa kaupungin kanssa solmimansa
ostopalvelusopimuksen pohjalta. Vastuutahot toimivat
aluetyöntekijöiden hallinnollisina työnantajina ja vuokraavat
näille työtilat.
Vaihtoehto 1 (VE1): malli, jossa
aluekumppanuudesta tulisi osa kaupungin organisaatiota. Tämän
mallin suurin ero nykytilanteeseen olisi vastuutahon poistuminen
aluekumppanuuden hallinnosta.
Vaihtoehto 2 (VE2): muut haastatteluissa esiin
nousseet vaihtoehdot aluekumppanuuden organisaatioksi. Tässä
yhteydessä tarkastellaan hallintomallia, jossa olisi vain yksi
vastuutaho, mutta nykyiset kymmenen aluetta säilyisivät
itsenäisinä.
IVA:n yhteenvetotaulukko
Raportin toimittajien tehtäviin kuului vetää yhteen eri ryhmien
näkemykset vaihtoehtojen vaikutuksista. Yleisesti voitiin sanoa,
että nykyinen ns. vastuutaho -malli (VE0) sai laajaa kannatusta.
Ainoastaan aluetyöntekijät näkivät nykyisen toimintatavan sekavana
ja eriarvoisuutta aiheuttavana. Heidän suhtautumiseensa vaikuttaa
varmasti eniten nykyjärjestelmän epätasa-arvoisuus: eri
aluetyöntekijöille maksetaan samasta työstä erisuuruista palkkaa.
Monet tahot näkivätkin tämän ongelman poistumisen VE1:n hyvänä
puolena. Toisaalta toiminnan siirtymisen kaupungin organisaation
alaisuuteen pelättiin lisäävän byrokratiaa ja etäännyttävän
aluekumppanuuden kaupunkilaisista. Useissa haastatteluissa nousi
myös esille muita toimintatapamalleja (VE2), kuin ennalta annetut
vaihtoehdot.
IVA:n hyödyntäminen
Arvioinnin tuloksia hyödynnettiin aluekumppanuuden hallinnon
järjestämisen jatkovalmistelussa. Tulokset toivat esille, että
työtä kannattaa jatkaa nykyisellä hallintomallilla. Tavoitteena on
kuitenkin kehittää mallia niin, että aluetyöntekijöiden työolot
olisivat yhtenäisempiä. |