Miten kumppanuus toimi ohjelmakaudella
2004-2007?
Kaikkiin kuntiin, jotka olivat ohjelmakaudella 2004-2007
solmineet kumppanuussopimuksen Alkoholiohjelman kanssa lähetettiin
syksyllä 2008 internet-pohjainen kysely, jossa kysyttiin
- kumppanuussopimuksen solmimisprosessista
- sopimuksen vaikutuksista
- seurannasta
- kumppaneiden odotuksista
- tuotoksista
- jatkohalukkuudesta.
Kumppanuussopimukset vahvistivat
viranomaisyhteistyötä ja tehostivat työtapoja
Odotuksina ehkäisevän työn ja
moniammatillisuuden tukeminen
Seurantaan ei panostettu riittävästi
Miten kysely toteutettiin?
Kumppanuussopimukset vahvistivat
viranomaisyhteistyötä ja tehostivat työtapoja
Kyselyn mukaan kumppanuussopimuksilla oli myönteistä vaikutusta
erityisesti viranomaisyhteistyön vahvistumiseen. Toiseksi eniten
vaikutusta nähtiin olevan olemassa olevien työtapojen
tehostamiseen.
Myönteistä vaikutusta oli tapahtunut myös strategiatyön,
koulutuksen sekä ehkäisevän päihdetyön osalta. Harvemmin
kumppanuussopimus oli vaikuttanut uusien työtapojen syntymiseen
sekä yhteistyön lisääntymiseen järjestöjen ja elinkeinoelämän
kanssa. Kaikkein vähiten vaikutuksia oli tapahtunut uusien
palveluiden kohdalla.
Päihdestrategiat konkreettisina tuotoksina
Konkreettisina tuotoksina kunnissa oli laadittu kunnallisia tai
seutukunnallisia päihdestrategioita, erilaisia oppaita
viranomaisille ja kuntalaisille sekä päihdetyön mallinnuksia.
Uudet toimintatavat koskivat koulutusta, työterveydenhuollon
hoitoonohjausmalleja, päihdehoitoketjuja, mini-interventiota,
päihdeasiakkaiden kuntoutussuunnitelmia ja ehkäisevän päihdetyön
menetelmiä kuten päihdeputkea.
Muutama kaupunki oli solminut osana alkoholihaittoja ehkäisevää
toimintaa omia sopimuksia esimerkiksi paikallisten järjestöjen,
firmojen ja seurakuntien kanssa. Kunnan ja toimijoiden välisten
sopimusten todettiin auttavan päihdetyön ja -strategian
jalkauttamista paikallistasolla.
Joissain kunnissa päihdeasiat olivat nousseet
päätöksentekotasolle hyvin paljon ja kunnissa oli hyväksytty mm.
hoitoonohjausmalleja ja työntekijöiden päihdeohjelmia, avattu
nuorisotiloja, nostettu ehkäisevä päihdetyö Terveyden edistämisen
toimintasuunnitelman yhdeksi kehittämiskohteeksi tai päätetty
kieltää työntekijöiden tupakointi työaikana.
Odotuksina ehkäisevän työn
ja moniammatillisuuden tukeminen
Vastaajien mukaan alkoholiohjelmalta ja kumppanuussopimukselta
odotettiin erityisesti ehkäisevän päihdetyön tukemista ja
moniammatillisen työskentelyn tehostumista.
Muita odotuksia olivat
- strategiatyöskentelyn käynnistyminen
- tiedotuksen lisääntyminen
- henkilöstön innostaminen
- päättäjien herättely.
Alkoholiohjelma toimi siten kimmokkeena päihdetyön
kehittämiselle kunnassa. Suurin osa vastaajista ilmoitti odotusten
täyttyneen. Niissä tapauksissa, joissa odotukset eivät olleet
täyttyneet, kyse oli siitä, että nykyisillä resursseilla ei ollut
mahdollista kehittää työtä. Moni kunta oli odottanut
alkoholiohjelman vahvistavan päihdetyön rahoitusta paikallisella
tasolla.
Kannustusta, ideoita, malleja kaivattiin
Vastaajat olisivat kaivanneet enemmän kannustusta, suoraa
operatiivista ohjeistusta, ideoita ja malleja, koulutusta ja
taloudellista ohjausta. Muut toiveet koskivat tiiviimpää seurantaa
ohjelman toteutumisesta, käytännön tietoa kumppanuussopimuksen
hyödyntämisestä, ehkäisevän päihdetyön vakanssien vakinaistamista,
aktiivisempaa yhteydenpitoa päätöksentekijöihin sekä
luennoitsijoita ja asiantuntija-apua.
Kunnat kaipasivat ministeriön ja Stakesin vetoapua päihdetyön -
strategiatyöskentely, resurssit ja ehkäisevä päihdetyö - esiin
nostamiseksi kunnallisessa työssä ja saadakseen tunnustusta omalle
työlle kuntapäättäjien silmissä.
Lääninhallituksilta odotettiin konkreettista tukea
Lääninhallituksilta toivottiin konkreettista tukea, kuten eri
hallinnonalojen postituslistoja, alueellista koulutusta sekä
seminaarin järjestämistä yhteistyössä kaupungin kanssa. Kunnissa
oli todettu alkuinnostuksen laskevan nopeasti, ellei asioista
tiedoteta aktiivisesti, järjestetä säännöllisesti koulutus- tai
muita tapahtumia ja ennen kaikkea ellei kumppanuussopimuksen
solmineilta kunnilta edellytetä tiettyjä toimenpiteitä ja sitä
kautta tuloksia.
Seurantaan ei panostettu
riittävästi
Sopimuksen seurantaa harvoin systemaattisesti järjestetty
Kumppanuussopimusten toimintasuunnitelmissa maininnat
seurannasta ovat harvinaisia. Jos taho oli nimetty, se oli
tavallisimmin kunnan sosiaalisihteeri, sosiaalityöntekijä,
päihde-ohjaaja tai ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö. Toisinaan
henkilöä ei ole nimetty, mutta toiminta-suunnitelmassa mainitaan,
että ehkäisevän päihdetyön tehtävät kuuluvat esimerkiksi
vapaa-aikalautakunnan ja vapaa-aikasihteerin toimenkuvaan.
Lautakunnat, erilaiset päihdetyöryhmät, terveys- ja
sosiaalitoimi seuraajina
Joissain kunnissa kumppanuussopimus lähetetään tiedoksi kaikille
lautakunnille, joiden odotetaan huomioivan omalla toimialallaan
kumppanuussopimuksen toimintasuunnitelmaan listattujen tavoitteiden
toteuttaminen. Joissain suurissa kunnissa ehdotetaan
päihdetyöryhmää tai raittius- ja päihdeasiain neuvottelukuntaa
tahoksi, joka voisi toimia ohjausryhmänä kehitettäessä
alkoholiohjelman toimenpiteitä.
Kumppanuussopimuksen seuranta sekä eri tahojen vastuuttaminen
toiminnasta vaihtelee kyselyn mukaan. Seurannasta vastasi
ohjausryhmä, päihdetyöryhmä, sosiaali- ja terveystoimi tai
perusturva-toimi, hanke, erikseen nimetty yhdyshenkilö tai kunnan
valtuusto. Niissä kunnissa, joissa seurantaa ei ollut varsinaisesti
vastuutettu kenellekään, siitä huolehtivat "kunta ja kaikki
sopimusosapuolet tahoillaan" tai "homma jäänyt maakunnallisen
päihdetyöryhmän tehtäväksi 'luonnostaan'".
Miten kysely toteutettiin?
Kysely osoitettiin ensisijaisesti kumppanuussopimuksen
allekirjoittaneille tahoille. Jos henkilö ei ollut enää kunnan
palveluksessa, kysely postitettiin kunnan sosiaali- tai
perusturvajohtajalle.
Kuntayhtymien ja seutukunnallisten hankkeiden osalta kysely
lähetettiin kaikille niille kunnille, jotka ovat allekirjoittaneet
sopimuksen osana laajempaa kuntakokoonpanoa. Määräaikaan mennessä
saapui 16 vastausta. Muistutuksen lisäksi kysely lähetettiin
ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöille, joista 13 henkilöä vastasi.
Kyselyn tuloksia ei voi alhaisen vastausmäärän takia yleistää
koskemaan kaikkia kumppanuussopimuksen solmineita
kuntia. |