Kysely ehkäisevästä päihdetyöstä Etelä-Suomen läänissä 2009

Kyselyllä saatiin tietoa työmuodoista ja toimenpiteistä

Ehkäisevän päihdetyön kysely lähetettiin Etelä-Suomen läänin kuntiin 7. ja 27.4.2009. Kysely lähetettiin yhteensä 72 kuntaan, joista 15 muodosti 5 ehkäisevän päihdetyön yhteistoiminta-aluetta. Tästä johtuen selvityksessä kuntien lukumääränä käytetään 62. Kyselyyn saatiin yhteensä 43 vastausta eli vastausprosentiksi muodostui 70 %.

Kyselyllä kerättiin tietoa kuntien ehkäisevän päihdetyön työmuodoista ja toimenpiteistä sekä päivitetään Etelä-Suomen läänin ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilörekisteriä. Kyselyn tietoja hyödynnetään Etelä-Suomen lääninhallituksen ehkäisevän päihdetyön suunnittelussa ja ohjauksessa.

Tulokset

Päihdestrategiat

Kuntia ohjeistettiin lähettämään päihdestrategia Etelä-Suomen lääninhallitukseen, mikäli sitä ei vielä ollut lähetetty. Selvityksen mukaan päihdestrategian oli lähettänyt 15 kuntaa ja 11 kuntaa ei ollut lähettänyt. Päihdestrategiaa ei ollut laadittu 16 kunnassa. Selvityksen perusteella 38 kunnassa oli ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö ja 32 kunnassa oli päihdeasioihin keskittyvä työryhmä.

Päihdetyöryhmän tehtävät

Päihdetyöryhmät ovat moniammatillisia toimijoita, joihin kuuluu mm lääkäreitä, sairaanhoitajia, nuoriso- ja sosiaalitoimen edustajia sekä poliiseja että seurakunnan työntekijöitä. Päihdetyöryhmän tehtäviksi katsottiin seudullisen päihdetyön linjaaminen ja päihdeasioissa tehtävän yhteistyön koordinointi.

Lisäksi päihdetyöryhmät vastaavat seudullisten ehkäisevän päihdetyön tapahtumien suunnittelusta, toteuttamisesta ja tiedottamisesta. Myös kansallisista tutkimuksista kuten, kouluterveyskyselystä nousevien haasteiden kohdentaminen käytännön työhön mainittiin päihdetyöryhmän toimintaan kuuluvaksi.

Tärkeimpänä hyötynä pidettiin tietojen ja kokemusten vaihtoa paikallisten ehkäisevän päihdetyön toimijoiden välillä.

Paras-hanke

Ehkäisevään päihdetyöhön liittyen Paras-hanke on tukenut seutuyhteistyön muodostumista kuntien yhdistymisen myötä. Lisäksi Paras-hankkeen toiminta-ajatusta on pyritty huomioimaan kunnan Alkoholiohjelman toteutuksessa luomalla yhteistyösuhteita ehkäisevän päihdetyön järjestöihin, alkoholielinkeinon edustajiin sekä eri viranomaistahoihin kuten poliisiin ja lääninhallitukseen.

Vastausten mukaan seutuyhteistyön muodostuminen on enemmänkin tulosta alueellisten ehkäisevän päihdetyön hankkeiden (pääkaupunkiseudun päihdehuollon kehittämishanke, kuntakumppanuushanke ja Kuuma kunta -yhteistyö) kuin Paras-hankkeen vaikutuksesta.

Ehkäisevän päihdetyö toimijat ovat verkostoituneet seudullisesti tai paikallisesti

Selvityksen mukaan 36 kunnassa ehkäisevän päihdetyön toimijat ovat verkostoituneet seudullisesti tai paikallisesti. Esimerkkinä seudullisesta yhteistyöstä mainittakoon Kuuma-Huuko -toiminta, johon lukeutuu 9 kunnan ehkäisevän päihdetyön toiminta.

Verkostoituminen on lisännyt ehkäisevän päihdetyön vaikuttavuutta nostamalla esille yhtenäisiä teemoja ja niihin soveltuvia hyviä käytäntöjä. Ehkäisevän päihdetyön paikallinen toiminta on kohdistunut pääsääntöisesti nuorten alkoholinkäytön ehkäisyyn esim. Heinolassa elämyksellinen päihdevalistustapahtuma Valintojen Putki 6-luokkalaisille.

Pakka-hanke mallina elinkeinoyhteistyöhön

Alkoholielinkeinon ja alkoholitoimijoiden välistä yhteistyötä oli ainoastaan 16 kunnassa. Yhteistyö oli pitkälti sidoksissa ehkäisevän päihdetyön hanketoimintaan. Paikallinen alkoholipolitiikka hankkeen (Pakka) jälkeen Hämeenlinnassa on toimivaa yhteistyötä vähittäiskaupan ja anniskelun sekä eri viranomaisten välillä. Alkoholiohjelman yhteydessä eniten yhteistyötä on tehty S-ryhmän ja Alkon kanssa.

Pakka-hankkeen työtä hyödynnettiin selvityksen perusteella 17 kunnassa. Suurimmassa osassa kuntia ei toiminasta ollut aikaisempaa tietoa. Hämeenlinnan seudulla Pakka-hankkeen toiminta on sitä vastoin vakiintunut osaksi ehkäisevää päihdetyötä ja sitä on hyödynnetty myös Klaari Helsingin lähiyhteistyömallin kehittämisessä.

Positiivisena tuloksena voidaan pitää, että yli puolet vastanneista kunnista on käyttänyt Sotkanetin avainpäihdeindikaattoreita, joita on hyödynnetty seudullisten päihdestrategioiden valmistelussa ja ehkäisevän päihdetyön kohdentamisessa.

Mini-interventio ja puheeksiotto vakiintumassa terveydenhuollossa

Mini-interventio ja puheeksiotto on selvityksen mukaan vakiintunut toimintakäytäntö kuntien terveydenhuollossa. Vastausten perusteella mini-interventiota käytetään erityisesti neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa.

Toiminnan tukena hyödynnetään Audit-kyselyä ja nuorille kehitettyä Adsume-päihdemittaria. Kunnat järjestävät aktiivisesti mini-interventiokoulutuksia ensisijaisesti terveydenhuollon ja jonkin verran myös sosiaalipuolen työntekijöille.

Selvityksen perusteella voidaan todeta, että mini-interventiota ja puheeksiottomenetelmää hyödynnetään hyvin laaja-alaisesti kuntien ehkäisevässä päihdetyössä. Kehittämistarpeet kohdistuivat lähinnä mini-intervention toteutuksen johdonmukaisuuteen ja seurantaan.

Etelä-Suomen läänin kuulumiset loppuvuonna 2009 -sivulle

Lisätietoa

Kyselyn tulokset taulukkona (pdf)