|
29.10.2009
Alkoholinkäytön puheeksiotto voi olla ovenavaus
asiakkaalle
Puheeksiotolla päästään "itse
asiaan"
Audit puheeksioton työvälineenä
Ei "pärstäkertoimen" perusteella, vaan
kaikille
Auditia käytetään
monipuolisesti A-klinikkatyössä
Audit tukee asiakkaan
muutosprosessia
Koko väestön muutosvalmiutta tarvitaan
Puheeksiotolla
päästään "itse asiaan"
"Alkoholinkäytöstä kysyminen voi olla ovenavaus aiheeseen, josta
asiakas on pitkään halunnut puhua, mutta ei ole rohjennut" kertoi
Tuula Tiainen, Helsingin eteläisen A-klinikan johtaja.
Helsingissä 21.10.2009 järjestetyssä, Nyt päästiin itse asiaan
-seminaarissa, osallistujat olivat kokoontuneet vaihtamaan
kokemuksiaan alkoholinkäytön puheeksiotosta omassa työssään.
Seminaarin otsikko havainnollistaa minkälaisiin haasteisiin
puheeksiotossa törmätään. Usein asenne-esteitä on sekä työntekijän
että asiakkaan päässä: aihe ehkä pyörii molempien mielessä, mutta
vasta rohkeudella ottaa asia puheeksi päästään "itse asiaan."
"Työntekijöiden asennemuutos on oleellinen asia, jotta varhaista
puheeksiottoa voidaan edistää. Se vaatii että alkoholinkäytöstä
puhuminen tulee yhtä jokapäiväiseksi ja normaaliksi kuin muista
elämäntapaan ja hyvinvointiin vaikuttavista asioista
keskusteleminen" korosti Tiainen omassa alustuksessaan.
Audit puheeksioton
työvälineenä
Puheeksioton työvälineenä käytetään usein audit-kyselyä (AUDIT
=Alcohol Use Disorders Identification Test). Audit sai alkunsa
1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö, WHO halusi kehittää
testin, jonka avulla voidaan helposti tunnistaa alkoholinkäytön
aiheuttamia riskejä terveydenhuollon asiakkaiden parissa.
Testin haluttiin soveltuvan käytettäväksi sekä kehittyneissä
että kehitysmaissa ja toisistaan poikkeavissa kulttuureissa. Testin
pyritään tavoittamaan ne henkilöt, joilla juomisen aiheuttamat
riskit ovat kohonneet. Testiin avulla kartoitetaan tilannetta,
jossa juominen alkaa aiheuttaa ongelmia. Nykyään auditia käytetään
myös terveydenhuollon ulkopuolella mm. sosiaalityössä.
Ei "pärstäkertoimen"
perusteella, vaan kaikille
Tiainen korosti esimiehen tuen tärkeyttä puheeksioton
vakiinnuttamisessa. Työpaikalla on oltava yhteiset pelisäännöt
puheeksiotolle eli selkeät ohjeistukset ja puheeksioton tulee olla
kirjattuna strategioihin. Työ edellyttää myös osaamisen
päivittämistä ja seurantaa.
Vaatii työntekijöiltä rohkeutta ottaa audit jokapäiväiseksi
työvälineeksi ilman "pärstäkertoimen" ja ulkomuodon tms.
perusteella tapahtuvaa valikointia. Työntekijää helpottaa tällöin
yhteisesti sovittu periaate, jonka mukaan puheeksiotto tehdään
valikoimatta kaikille asiakkaille ilman oletusta
alkoholinkäytöstä.
Auditia käytetään
monipuolisesti A-klinikkatyössä
Eteläisen A-klinikan johtava sosiaaliterapeutti Viveca Schoultz
kertoi, että auditia käytetään monipuolisesti työvälineenä
A-klinikkatyössä. Audit on nopea tapa saada kokonaiskuva asiakkaan
alkoholinkäytöstä, sitä voidaan hyödyntää tilannearvion osana ja
systemaattisen seurannan välineenä.
Monet asiakkaat käyttävät auditia myös itsenäisesti, oman
juomisensa hallinnan opettelussa. Auditin kysymykset luovat
asiakkaalle konkreettista kehystä, jota vasten tarkastella omaa
juomistaan ja sen vakavuutta.
Schoultz korosti, että kaikki ehkäisevä työ, jota tehdään
A-klinikoiden ulkopuolella, on ensiarvoisen tärkeää, koska suuri
osa ongelmallisesti juovista ei koskaan hakeudu A-klinikan
asiakkaaksi.
Audit tukee
asiakkaan muutosprosessia
Diakoni Satu Ahosen kokemusten mukaan asiakkaat suhtautuvat
pääosin myönteisesti testin tekoon. Aluksi vastahakoisesti
suhtautunut asiakaskin oli testin tehtyään myöntänyt, että oli hyvä
nähdä missä mennään omassa alkoholinkäytössä. Monilla asiakkailla
on myös valmiina omia suunnitelmia juomisen vähentämiseksi. Tämän
muutosprosessin motivoimisessa ja tukemisessa audit onkin hyvä
väline.
Asiakkaan pelko kohdata totuutta omasta alkoholinkäytöstä on
suurin työskentelyn haaste. Ahonen heitti ilmaan kysymyksen miten
työskennellä asiakkaan kanssa, jolla on voimakas kielto päällä oman
juomisensa suhteen. Miten lievittää tällaisen ihmisen pelkoja? Joka
tapauksessa audit on hyvä keino osoittaa huolta asiakkaan
tilanteesta ja nostaa aihe tietoisuuteen.
Koko väestön muutosvalmiutta
tarvitaan
Miten sitten nykyinen alkoholipolitiikka ja yleinen
asenneilmasto tukevat alkoholihaittojen ehkäisyä? Hallitusneuvos
Ismo Tuomisen mukaan suurin muutostarve liittyy koko väestön
valmiuteen rajoittaa alkoholin virallista ja epävirallista
saatavuutta.
Yksittäisissä mielipidekeskusteluissa toistellaan usein
näkemystä, että alkoholiongelmat koskettavat vain pientä
ongelmallisesti juovien joukkoa, eikä kaikkia ihmisiä saa rangaista
alkoholin hintojen nostolla tai saatavuuden rajoituksilla.
Kuitenkin väestötasolla tehokkaimpia keinoja haittojen ehkäisyssä
ovat nimenomaan saatavuuden rajoitukset ja alkoholiverojen nosto,
vaikka ne eivät suurta yleistä suosiota saavuttaisikaan.
"Keskustelua alkoholihaitoista ei saa eristää koskemaan vaan
pientä erityisryhmää", Tuominen summasi. Haitat seuraamuksineen
koskettavat koko yhteiskuntaa, myös viattomia sivullisia, siksi
niihin puuttuminen on koko yhteisön asia.
Jaana Miettinen
Neuvoa-antavat
päätoimittaja
|