Miten alkoholin kulutus, haitat ja politiikka ovat kehittyneet 2000-luvun alussa?

Suomen kulutusluvut selvästi muiden Pohjoismaiden yläpuolella

Suomen alkoholiolot 2000-luvun alussa. Kulutus, haitat ja politiikka -julkaisussa tarkastellaan alkoholinkulutuksen, -haittojen ja -politiikan kehitystä Suomessa ja verrataan niitä soveltuvin osin kehitykseen Euroopassa ja muissa Pohjoismaissa.

Katsauksesta käy ilmi, että alkoholinkulutus Suomessa, yleiseurooppalaisesta kehityksestä poiketen, on ollut kasvussa viime vuosikymmeninä ja Suomen kulutusluvut ovat nyt ensi kertaa selvästi kaikkien muiden Pohjoismaiden kulutustason yläpuolella.

Alkoholinkulutuksen kasvu alkoi 1990-luvun laman jälkeen

Alkoholinkulutuksen kasvu alkoi 1990-luvun alun lamavuosien jälkeen ja kiihtyi 2000-luvulla. Vuonna 2004 alkoholinkulutus kasvoi vuoden aikana kymmenen prosenttia, jonka jälkeen se asettui nykyiselle tasolleen.

Lisääntynyt alkoholinkulutus on näkynyt selvästi useiden akuuttien mutta myös kroonisten haittojen esiintyvyydessä. Tämä on lisännyt yhteiskunnalle aiheutuneita haittakustannuksia. Rajoittavan alkoholipolitiikan painoarvo on viime vuosina ollut nousussa, toimenpiteet eivät ainakaan vielä ole olleet tarpeeksi tehokkaita kääntämään kulutus- ja haittakehitystä.

Vaikka alkoholin kokonaiskulutus on lisääntynyt, on alkoholijuomien lähes päivittäinen käyttö yhä harvinaista. Alkoholijuomia juodaan viikonloppuisin ja iltaisin ja humala on suhteellisen yleistä. Eläkeikäisten alkoholinkäyttö on viime vuosikymmeninä ollut jatkuvassa kasvussa kun taas nuorten raittius on viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntynyt ja humalajuominen vähentynyt.

Alkoholikuolleisuus rajussa kasvussa

Kasvaneen alkoholinkulutuksen myötä alkoholista johtuvat haittavaikutukset ovat lisääntyneet, mikä on näkynyt erityisesti alkoholikuolleisuuden rajuna kasvuna. Alkoholiperäinen tauti tai tapaturmainen alkoholimyrkytys on viime vuosina noussut työiässä kuolleiden miesten ja naisten yleisimmäksi kuolemansyyksi. Myös muissa alkoholista johtuvissa sosiaalisissa ja terveydellisissä haitoissa on nähtävissä kasvua, etenkin vuoden 2004 veronalennusten jälkeen.

Lisääntyneet haitat tiukentaneet alkoholipoliittista mielipideilmastoa

Meneillään oleva taantuma yhdessä väestön vähenevän ostovoiman ja kasvavan työttömyyden kanssa voivat kuitenkin muuttaa tilanteen ja kääntää alkoholinkulutuksen laskuun. Lisääntyneet alkoholihaitat ovat viime vuosina tiukentaneet alkoholipoliittista mielipideilmastoa Suomessa, ja myös poliittiset päätöksentekijät ovat viime aikoina suhtautuneet suopeammin rajoituksiin.

Vuosien 2008 ja 2009 alkoholiveronkorotukset ovat samalla todistaneet, ettei alkoholijuomien hintoihin vaikuttaminen suinkaan ole nykytilanteessa mahdotonta. Mikään ei estä alkoholijuomien saatavuuden rajoittamistakaan, jos vain poliittista tahtoa siihen löytyy. Tästä on hyvänä esimerkkinä eduskunnan päätös lyhentää alkoholin vähittäismyyntipaikkojen aukioloaikoja parilla tunnilla vuonna 2007.

Alkoholipolitiikan tiukempi haltuun ottaminen tilanteessa, jossa nuorten raittius lisääntyy ja rajoittavalle alkoholipolitiikalle näyttää taas olevan laajempaa kysyntää, voisi parhaimmassa tapauksessa kääntää alkoholiolojen yli vuosikymmenen jatkuneen kielteisen kehityksen ja viedä meidät lähemmäs valtioneuvoston alkoholipoliittisessa periaatepäätöksessä vuonna 2003 asetettuja tavoitteita.

Suomen alkoholiolot tarkastelujakson (1990-2008) loppupuolella

• Suomessa on Pohjoismaiden korkein alkoholinkulutus, 10,4 litraa 100 prosenttista alkoholia asukasta kohden, mikä kansainvälisessäkin mittakaavassa on korkea luku.
• Alkoholijuomien lähes päivittäinen käyttö on kuitenkin harvinaista Suomessa. Sen sijaan alkoholia juodaan viikonloppuisin ja iltaisin ja humala on suhteellisen yleistä.
• Eläkeikäisten alkoholinkäyttö on kasvussa, kun taas nuorten raittius on viimeisen vuosikymmenen aikana lisääntynyt ja humalajuominen vähentynyt, eritoten kaikkein nuorimmissa ikäryhmissä.
• Naisten alkoholinkulutus on viime vuosikymmeninä lisääntynyt, suhteellisesti vielä enemmän kuin miesten.
• Viime vuosina työiässä kuolleiden miesten ja naisten yleisimmäksi kuolemansyyksi on noussut alkoholiperäinen tauti tai tapaturmainen alkoholimyrkytys.
• Eri haitoista alkoholikuolemien määrä on kasvanut rajuimmin. Tämä koskee erityisesti maksasairauksista aiheutuneita kuolemia, jotka ovat miltei kaksinkertaistuneet viidessä vuodessa.
• Vuosien 2008 ja 2009 alkoholiveron nostot ovat hillinneet kulutuksen kasvua ja yhdessä taloudellisen laskusuhdanteen kanssa kulutus voi kääntyä lievään laskuun.
• Niin kauan kuin alkoholinkulutus pysyy suurin piirtein nykyisellä tasolla, ovat alkoholin haittavaikutukset ja niistä koituvat kustannukset mittavia, mikä entisestään lisää kuntien sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvia paineita.

Lue koko julkaisu

Suomen alkoholiolot 2000-luvun alussa. Kulutus, haitat ja politiikka (pdf)
toim. Thomas Karlsson. Raportti 15/2009. THL.
Katsaus jatkaa vuosina 2004 ja 2006 julkaistuja alkoholiolojen katsauksien sarjaa ja on edeltäjiensä tapaan osa kansallista Alkoholiohjelmaa. Julkaisun koordinoinnista on vastannut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Thomas Karlsson.

Kirjoittajina ovat Karlssonin lisäksi toimineet Pia Mäkelä, Esa Österberg, Salme Ahlström
Marja Holmila, Petri Huhtanen, Yrjö Nuorvala, Leena Metso, Heli Mustonen ja Christoffer Tigerstedt THL:n päihteiden ja ehkäisevän päihdetyön yksiköstä.