Ehkäisevän päihdetyön yhteiskunnalliset merkitykset - Minkä puolesta nyt liputetaan?

Alkoholilupien myöntämisprosessissa voidaan haittoja ehkäistä jo ennakolta
Mitä merkityksiä ehkäisevälle päihdetyölle annetaan?
Monipuolista toimintaa Kouvolassa
Painavatko nuorten valinnoissa sosiaalinen paine vain hauskanpidon merkitykset?
Kenelle ehkäisevä päihdetyö kunnassa kuuluu?
Miten ehkäisevä päihdetyö kohtaa nuoren netissä?
Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit tulevat taas - oletko valmis?

Alkoholilupien myöntämisprosessissa voidaan haittoja ehkäistä jo ennakolta

Alkoholiohjelman ja Preventiimin ehkäisevän päihdetyön teemapäivään 30.8.2010 Kouvola-talolle oli saapunut runsas joukko ehkäisevän päihdetyön kehittämisestä kiinnostuneita kuntien ja järjestöjen edustajia.

Ylitarkastaja Pirjo Partanen esitteli alkoholilain tavoitteen ja valvonnan keinot. Hän rohkaisi paikalla olevia ammattilaisia ottamaan kantaa oman alueensa ympäristön erityispiirteisiin, jotka tulisi huomioida alkoholilupia myöntäessä.

Lupaa hakeva yrittäjä voidaan kutsua tapaamiseen, jossa Aluehallintoviraston edustaja ja kunnan ehkäisevän päihdetyön yhteyshenkilö keskustelevat lieveilmiöiden haittaehkäisystä jo ennalta.

Mitä merkityksiä ehkäisevälle päihdetyölle annetaan?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Tuomas Tenkasen ja Preventiimin projektipäällikkö Sanna Pylkkäsen yhteisessä puheenvuorossa pohdittiin merkityssisältöjä, joita ehkäisevälle päihdetyölle yhteiskunnassa annetaan.

Aikuisten huoli pysyy, vaikka nuorten trendit päihdekokeilussa muuttuvat omaan tahtiinsa. Seuraako osaamisen sirpaloituminen myös ehkäisevään päihdetyöhön? Huumeidenkäyttö on ollut ns. hyvä vihollinen, mutta heijastaako aikuisten vähäisempi huoli nuorten alkoholinkäytöstä heidän omaa sallivaa asennettaan alkoholiin?

Puheenvuorossa käsiteltiin myös alkoholin mielikuvamainontaa, jolla tutkimusten mukaan on vaikutusta nuorten päihdeasenteisiin. Mainontaan puuttuminen on kuitenkin vaikeaa suomalaisen vahvan alkoholiteollisuuden edessä.

Ehkäisevä päihdetyön viestien tulisi olla ymmärrettävissä myös muiden alojen ammattilaisten kanssa asioidessa. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteeristöä voi käyttää tukena oman työn perusteluun. Asiantuntijuutta on hyvä jakaa ja ottaa keskusteluun mukaan myös kohderyhmä. Asioiden avoin käsittely ja tietotason pitäminen ajanmukaisena on tarpeen. Resursseista kiinni pitäminen sekä näkyvyyden saaminen on myös ehkäisevälle päihdetyölle tärkeää.

Monipuolista toimintaa Kouvolassa

Koordinaattori Esko Lavonen esitteli uuden Kouvolan alueen laajentunutta palvelukokonaisuutta. Motiimin päätehtäviä ovat nuorten erityispalvelut, vapaa-ajan tapahtumat ja työryhmät, vanhemmuuden tukeminen ja erilaiset hankkeet. Kouluaikana tapahtuva opetussuunnitelman mukainen ehkäisevä päihdetyö toteutetaan jatkossa ostopalveluina, koska resurssit eivät enää riitä toteuttamaan sitä itse.

Lavonen herätteli myös keskustelua ehkäisevän päihdetyön ymmärryksestä poliittisessa päätöksenteossa. Miksi Suomessa pääpaino on korjaavalla päihdetyöllä, miksi ehkäisevän päihdetyön resursointiin ei tahdo löytyä halua?

Painavatko nuorten valinnoissa sosiaalinen paine vain hauskanpidon merkitykset?

Nuorisotutkimusseuran tutkijan Jaana Lähteenmaan puheenvuorossa todettiin, että2000-luvun lopulla nuorten päihdekokeilujen myönteinen (laskeva) kehitys on pysähtynyt, ja aikuisten ja nuorten trendit alkoholikokeiluissa ovat olleet ristikkäisiä. Aikuisten päihdekäyttöön on ajateltu vaikuttavan hinnan lasku ja saatavuus, kun taas nuorten kohdalla käyttö mennyt päinvastoin.

Perinteinen oletus sosiaalisen paineen vaikutuksesta nuorten päihdekokeiluihin on syytä kyseenalaistaa. Jos erilaiset "Sano ei" -kampanjat toimisivat halutusti, miksi nuorten raitistuminen on pysähtynyt?

Lähteenmaa totesi, että ehkäisevä päihdetyö on haasteiden edessä, jos mielikuvamainonnasta saadut hauskanpidon merkitykset ovatkin nuorille valinnoissa olennaisempia kuin sosiaalinen paine. Alkoholiteollisuuden suuren volyymin mainokset päihittävät ehkäisevän päihdetyön kampanjoiden viestit.

Yleisökeskustelussa todettiin, että tupakka-asenteissa on saatu Euroopassa aikaan muutos kokonaisvaltaisella työllä: mainontakielto, varoitustekstit askeissa, tupakointimahdollisuuksien hankaloittaminen ja avoin keskustelu tupakan vaarallisuudesta. Lähteenmaa kyseenalaistaakin suomalaisen yhteiskunnan kulttuurin, jossa ei avoimesti puhuta alkoholinkäytön riskeistä.

Kenelle ehkäisevä päihdetyö kunnassa kuuluu?

Tutkija Leena Warsell muistutti siitä, miten monenlaiset tahot kohtaavat paikallistasolla erilaisia päihdeilmiöitä (hoitohenkilökunta, taksinkuljettajat, sosiaalitoimen henkilökunta, naapurit). Kuntatasolla tulisikin olla yhteiset toimintatavat puuttua päihdeilmiöihin. Kunnissa ehkäisevän päihdetyön tasoja ovat julkisen säätelyn toimijat, kysynnän ehkäisystä vastaavat, haittojen minimoinnista vastaavat sekä peruspalvelujen toimijat.

Varhainen tunnistaminen on tärkeää ja siihen tarvitaan selkeä ohjeistus. Myös laadukkaat korjaavat hoitopalvelut ovat osaltaan myös ehkäisevää työtä ja ne kunnat, joissa nämä palvelut ovat toimivia, kykenevätkin osoittamaan niiden kannattavuuden (ongelmien ja kustannusten pienentyminen).

Kuntatasolla tulisi olla yhteiset pelisäännöt päihteettömistä tapahtumista ja tiloista, työpaikoilla ajanmukaiset päihdeohjelmat, kouluissa päihde-ehkäisyn kokonaisvaltaiset ohjelmat. Warsell peräänkuulutti ehkäisevää päihdetyön helpottamiseksi seuraavia toimenpiteitä: yhteiset käytännöt ja keskinäinen luottamus, puheeksi ottamisen mieltäminen auttamiskeinona sekä seurantatyön näkyväksi tekeminen.

Miten ehkäisevä päihdetyö kohtaa nuoren netissä?

Puheenvuorossa tuotiin esiin nuorten suhtautuminen nettiyhteisöihinsä "toisena perheenä". Nuorten tiedonhakutaidot ja -keinot ovat heikohkot silloin kun pitäisi osata suodattaa millainen tieto on asiallista.

Päihteisiin ja varsinkin esimerkiksi kannabikseen liittyvää tietoa päivittävät verkkoon eniten ne toimijat, jotka haluavat vaikuttaa toisten mielipiteisiin (esim. wikipedia). Nuorten omat nettiystäväpiirit ja niiden mielipiteet saattavat olla nuorelle "totta". Nuorilla ei myöskään ole välttämättä kykyä ymmärtää, miten helposti netissä tehdyistä valinnoista jää jälki (esim. Facebook-ryhmät ja niiden avoin näkyminen mahdollisesti vaikkapa työnantajalle).

Viranomaiset ovat pikkuhiljaa löytämässä matalan kynnyksen palveluiden tarjonnan mahdollisuudet nuorille verkossa, esimerkiksi irc-galleriassa ja Facebookissa poliisin ryhmät ja verkkonuorisotyö.

Lopuksi keskusteltiin ennusteesta, että jopa nimen vaihtamisen tarve voi tulla monelle aikuiselle ajankohtaiseksi nuorena tehtyjen valintojen vuoksi. Kysyttiin myös, aiheuttaisiko alkoholin mielikuvamainonnan kieltäminen ongelman siirtymisen yhä enemmän verkkoon (piilomainonta).

Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit tulevat taas - oletko valmis?

Stakesin vuonna 2006 julkaisemat Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit ovat nyt täydennystyön alla. Laadun tasapainoisen kokonaisuuden tavoittamisen näkökulmaa vahvistetaan ja selkiytetään.

Prosessiin yritetään saada spiraalimainen arviointi- ja toteutuskierto entistä enemmän näkyviin ja myös eettinen pohdinta yritetään nostaa enemmän näkyviin (vrt. työn vaikuttavuus). Toiveena on luoda yhteinen ajatuskehys ja kieli toimijoiden käyttöön sekä tarjota suunnittelua tukeva, käytännöllinen ja johdonmukainen muistilista ehkäisevään päihdetyöhön.

Uuden käsikirjan lisäksi Neuvoa-antavat teemapalveluun tuotetaan laatuaineistoa ehkäisevän päihdetyön tueksi.