|
3.6.2010
Järjestöjen työ tärkeää Alkoholiohjelman tavoitteiden
saavuttamisessa
Aluekoordinaation malli osoittautunut
toimivaksi
Paikallisessa toiminnassa järjestöillä iso
rooli
Terveys ry. tekee monipuolista ehkäisevää
työtä
Mannerheimin Lastensuojeluliitto tukee
hankkeellaan nuorisotoimintaa
Mikä on
tilanne vuonna 2015?
Aluekoordinaation malli
osoittautunut toimivaksi
Alkoholiohjelman valtakunnalliset järjestökumppanit tapasivat
toisensa sosiaali- ja terveysministeriössä 26.5.2010. Tapaamisen
teemana oli Vastavuoroisuutta paikallisesti ja
päämääränä selvittää mikä on järjestöjen rooli ohjelman
toteuttamisessa.
Päihdehaittojen ehkäisyssä tärkein työ tehdään paikallisesti ja
tällä ohjelmakaudella paikallisen työn tukeminen onkin nostettu
keskiöön. Uutena ratkaisuna on luotu alueellisen koordinaation
malli, jossa viiteen aluehallintovirastoon on sijoitettu
Alkoholiohjelman aluekoordinaattori. Malli on arvioitu nyt
ohjelmakauden puolessa välissä ja se on osoittautunut toimivaksi.
(Alkoholiohjelman väliarviointi julkaistaan kesäkuussa 2010).
Hallitusneuvos Ismo Tuominen totesi omassa
puheenvuorossaan, että suurin muutostarve liittyy koko väestön
valmiuteen rajoittaa alkoholin virallista ja epävirallista
saatavuutta ja puuttua alkoholista aiheutuviin häiriöihin -
erityisesti humalajuomiseen. Myös koko väestöön ja riskiryhmiin
kohdistetuilla varhaisella puuttumisella ja informaatiolla on oma
tehtävänsä.
Paikallisessa
toiminnassa järjestöillä iso rooli
Järjestöillä on paikallisessa työssä oman tärkeä roolinsa.
Valtakunnallisilla järjestöillä on runsaasti paikallistason
toimintaa, siksi niillä on hyvä tuntuma kansalaisten arkeen.
Terveyden edistämisen keskus (Tekry) koordinoi Alkoholiohjelman
järjestökumppanuuksia valtakunnallisten järjestöjen osalta.
Alkoholiohjelman aluekoordinaattorit koordinoivat puolestaan
järjestöjen paikallisosastojen kumppanuuksia. Paikallisia
sopimuksia on solmittu tällä ohjelmakaudella runsaasti. Järjestöjen
työ huomioidaan toiminnassa ja ohjauksessa eri tasoilla:
strategisessa suunnittelussa, verkostojen kokoamisessa,
erityisosaamisen hyödyntämisessä ja työnjaossa.
Uudet kumppanit laativat sopimuksensa liitteeksi konkreettisen
toimintasuunnitelman, jonka toteutumista seurataan yhteistyössä
aluekoordinaattorin kanssa. Kumppaneilla on mahdollisuus osallistua
alueellisiin verkostoihin, jotka tarjoavat vertaisfoorumin lisäksi
mahdollisuuden ajankohtaisen tiedon välittämiseen ja
koulutukseen.
Tekry on järjestämässä kyselyä, jossa järjestöjä pyydetään
arvioimaan määrittelemiensä tavoitteiden toteutumista. Myös Tekryn
ja aluekoordinaation välistä tiedonkulkua parannetaan
tulevaisuudessa.
Terveys ry. tekee
monipuolista ehkäisevää työtä
Tilaisuudessa järjestökumppaneista esittäytyivät Terveys
ry. ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto
(MLL).
Terveys ry. tekee monipuolista ehkäisevää päihdetyötä. Se
tuottaa koulutusta ja aineistoja nuorten parissa toimiville
aikuisille, tukee koulujen, oppilaitosten sekä varuskuntien
terveyden edistämistä tuottamalla oppitunteja, teemapäiviä,
vanhempainiltoja.
Terveys ry osallistaa nuoria ehkäisevässä päihdetyöhön esim.
Eliksi-toimintamallin avulla ja edistää päihteetöntä liikennettä
järjestämällä oppilaitoksissa ja varuskunnissa Turvallisesti
mopolla ja Selvä peli -kursseja.
Järjestö vaikuttaa myös päätöksentekoon tekemällä aloitteita,
antamalla lausuntoja sekä osallistumalla julkiseen
päihdepoliittiseen keskusteluun.
Mannerheimin
Lastensuojeluliitto tukee hankkeellaan nuorisotoimintaa
Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on valtakunnallinen
kansalaisjärjestö, joka toimii lasten, nuorten ja lapsiperheiden
oikeuksien ja etujen hyväksi. Sillä on 92 000 jäsentä, 566
paikallisyhdistystä, 13 piiriä sekä keskusjärjestö. Ehkäisevää
päihdetyötä on tehty paikallisella tasolla mm. ehkäisevän
päihdetyön hankkeen (2006-2010) kautta.
Hankkeessa tuetaan paikallisyhdistysten nuorisotoimintaa ja
tuotetaan malleja ja materiaaleja paikallisyhdistyksille,
esimerkkinä kampanjamateriaali Välitä Nuoresta. Hanke on
kohdennettu erityisesti pääkaupunkiseudulle, Pohjanmaan ja
Etelä-Savon alueille.
MLL on mukana asiantuntijana Viisas vanhemmuus -ohjelmassa,
johon se tuottaa materiaaleja ja koulutusta. Ohjelmassa pohditaan
miten alkoholinkäyttö vaikuttaa omaan ja lapsen terveyteen ja
hyvinvointiin, mitkä ovat alkoholin vaikutukset vanhempien ja
lasten vuorovaikutukseen, parisuhteeseen ja millaisen mallin
vanhempi antaa lapselle päihteidenkäytöstä.
Mikä on tilanne vuonna 2015?
Tilaisuuden osallistujat hahmottelivat tulevaisuutta ja tekoja,
joilla tulevaisuudesta tehdään mahdollisimman myönteinen.
Hyvän tulevaisuuden elementtejä:
- Alkoholin mielikuvamainonta on kielletty. Mainontarikkeistä
aiheutuu seuraamuksia.
- Alkoholilaki toimii saatavuuden ja käytön sääntelyssä.
- Verotuksella on suitsittu kokonaiskulutusta.
- Kansalaisten asenteet suosivat päihteettömyyttä ja vanhempien
asenteet alkoholinkäyttöä kohtaan tiukentuneet.
- Liikuntatapahtumissa ei anniskella alkoholia.
- Ehkäisevä päihdetyö huomioidaan kuntien strategioissa. Työhön
satsataan ja näin painopiste on siirtynyt korjaavasta ehkäisevään
työhön.
- Mini-intervention käyttö on laajassa käytössä sosiaali- ja
terveydenhuollossa.
- Terveyden edistämisen määrärahoja on korotettu.
- Järjestöjen, kuntien ja aluehallintovirastojen yhteistyö on
tiivistynyt.
- Haitat ovat vähentyneet: Esimerkiksi alkoholin vaurioittamia
lapsia syntyy vähemmän ja vaurioituneet lapset pääsevät
tehokkaammin hoitoon.
|